kurki naapuria

Kaupungintalon Virka-Galleriassa on näyttely Helsingistä, 100 vuotta Tilastokeskuksen silmin .Siellä voimme tyydyttää uteliaisuuttamme kurkistamalla asuinseutumme rakennetta prosenteissa , kuka mitäkin on lukenut , miten asuu ja mitä tienaa.Paljonko on ulkomaalaisia , paljonko vihreitä .Mielenkiintoista on myös katsella kuvin ja tiedoin kaupunkikehityksen nopeutta ! Mistä he/me kaikki tulimme ?! Niin nopeasti asiat unohtuvat , kuka muistaa enää ostokorttia ?! Ja uusi polvi ei moista edes tunnista . Silloin sai vähän , vaikka olisi paljonkin halunnut .Nyt saa paljon , mutta tarvitsee niin vähän .





Kirkas sininen taivas -ja kuraa joka paikka täynnä.Muhkuraiset kävelytiet kuin öljyllä kiillotettuja , saa kävellä hitaasti jalkohinsa katsellen .Rumaa.Vain meren jäällä on vielä valkoista ja puhdasta , sinne tällainen kaupunkikrapu ei liikumaan uskalla .Tuntemattomat ovat jään tiet.

Talossa vaihdettiin linjat Soneraan , tunnetusti kasvottomaan firmaan.Telkkarin kanavat vaihtoivat paikkaa , mies niitä puolen tunnin ja pitkän selostuksen jälkeen (paina sitä , paina tätä ) kävi läpi neuvojan kanssa .Omansa sai kuntoon , mutta se yhteinen kenkkuilee vielä .Samassa rytinässä minulta katosi postin vastaanotto.Soneraanhan minäkin jouduin soittamaan ja pitkän liirumlaarumin jälkeen sieltä vastasi nainen "kuinka voin auttaa !" ja vastasi kysymykseeni "en tiedä , en tunne !" Olen huomannut , että kunnon kimpaantuminen auttaa , sain numeron , jossa kuulemma vastataan heti ! Ja näin tapahtui, postitus tuli kuntoon ja äänenkin sain takaisin !Minne se oli kadonnut ,oli ammattilaisellekin ihme , mutta monen mutkan ja linkin kautta se nyt klinkuttaa ja toistaa mitä luultavammin myös ääntä Netistä.On tämä maailma ihmeitä täynnä, siinä minä seurasin koneeni äärellä , kun kaveri korjasi asetuksiani .Puoli tuntia vierähti kuin oppitunnilla , joskin vauhti oli sitä luokkaa , että klikkaus sinne ja toinen tänne hujahti ohi silmien , ohi ymmärryksen .