Helsingissä avatun In Memoriam -näyttelyn on
koonnut maailmallakin tunnettu valokuvaaja Carl Gustaf Hagström. Hän on 50-vuotisen uransa aikana kuvannut yli 2,5 miljoonaa otosta: taiteilijoita, näyttelijöitä, kirjailijoita, säveltäjiä ja poliitikkoja.
Hagström kertoo nauraen uransa alusta. - Kävin koulua Tukholmassa ja Ingmar Bergman oli ensimmäinen vaatimaton kuvaamani henkilö. Siitä se lähti. Minua eivät viehättäneet tämmöiset ruokakuvat sun muut vaan henkilöt. Kuvat ovat esillä Sinebrykoffin taidemuseon kellarissa .Suorastaan syntisen upeita mustavalko-otoksia ! Joukkoon ei olisi tarvittu ainuttakaan värivedosta ja onneksi niitä ei montaa ollutkaan .Nyt houkuttaa filmikamera ja pimiö .Vaan pois on nekin ajat menneet...
Merituuli puhalteli epämieluisan navakasti , joten poikkesimme kuumalle kupille Kappeliin .
Päivän ruoka-annos nautittiin samaisessa ruokalassa -katkarapuvoileipä , sillä pitäisi pärjätä .On mukava huomata , että turistit ovat löytäneet Kappelin , onhan se aivan keskustassa ja helppojen yhteyksien päässä vähän joka puolelle.Voi nauttia rauhassa talvisesta maisemasta ilman punaista kylmänenää, luntahan meillä on vielä kaikkialla muualla paitsi ihan keskustan kaduilla.Takapihanikin odottelee kevätaurinkoa puolen metrin paksuisen jään ja
lumen peitossa ; käväisin näyttämässä nenääni auringolle , kun se hetken itseään näytteli .
Nuorin muutti sitten keskustasta pois. Varaston tavarataivas pienentyi hiukan ,Vaarilan vanhat mökkimööpelit pääsivät uuteen uskoon , ei olisi Mummi ikinä uskonut ,että "hänen kaunis vanha piironkinsa joutaa telkkarin alustaksi " .Äänensävynkin osaan kuulla. Mutta onneksi joutui , piirongilla alkoi uusi elämä .
Päivän ruoka-annos nautittiin samaisessa ruokalassa -katkarapuvoileipä , sillä pitäisi pärjätä .On mukava huomata , että turistit ovat löytäneet Kappelin , onhan se aivan keskustassa ja helppojen yhteyksien päässä vähän joka puolelle.Voi nauttia rauhassa talvisesta maisemasta ilman punaista kylmänenää, luntahan meillä on vielä kaikkialla muualla paitsi ihan keskustan kaduilla.Takapihanikin odottelee kevätaurinkoa puolen metrin paksuisen jään ja lumen peitossa ; käväisin näyttämässä nenääni auringolle , kun se hetken itseään näytteli . 
Nuorin muutti sitten keskustasta pois. Varaston tavarataivas pienentyi hiukan ,Vaarilan vanhat mökkimööpelit pääsivät uuteen uskoon , ei olisi Mummi ikinä uskonut ,että "hänen kaunis vanha piironkinsa joutaa telkkarin alustaksi " .Äänensävynkin osaan kuulla. Mutta onneksi joutui , piirongilla alkoi uusi elämä .Keskimäisen ystäväpiiri täyttää neljäkymmentä .Selasin vanhoja kuvakansioita kasvuvuosilta ,skannasin mainioita otoksia kaveriporukasta yhden täyttäjän kekkereitä silmällä pitäen .Onneksi olen kommentoinut heidän elämäänsä puolelta jos toiselta , tallessa ovat ja nyt oiva lahja jaettavaksi.Tippa tuli monesti silmään , se aika oli eläväistä elämää.
1 kommentti:
Skannailin minäkin vanhoja valokuvia. Teen pojantyttärelleni täysi-ikäisyys kirjaa kuten pari vuotta sitten pojanpojallenikin (Tuttisuusta täysi-ikäiseksi). Onpa hauskaa hommaa! Yhden omakuvankin skannasin. Siinä olen n. 7-vuotias ja mulla on parvekkeella hienot nukenvaunut. Laatikkokameralla otettu. Ajankuvana mainio. Lähettelin sitä ystävilleni, jotka olen tuntenut ikäni.
Lähetä kommentti