Vetoketjuja ja Päätaloa

Tänään oli vilkas päivä .
Lempitakistani repesi vetoketju .Takinvaihto kiukutti , kamera ei mahdu taskuun.Hesan tuikeassa tuulessa kiukku unohtui , ilma oli raikasta , mutta oli todella pimeää . Ihmisiä oli liikkeellä huomattavan vähän , vaikka kaikenlaista joulutapahtumaa oli luvassa .Kaupunginmuseossa laulettiin yhdessä joululauluja , alhaalla näytettiin helsinkiläisten joulunviettoa kautta aikojen .Ihan pahaa teki huomatessa , kuinka ahneeksi tavaran suhteen olemme tulleet.Silti paluuta entiseen tuskin on .
Kappelissa oli tunnelmaa, hämärsi jo ja valot loistivat moninkertaisina sateessa.Kahvi ja donitsi maistuivat .
Olin ostanut lipun "Päätalo "-elokuvaan etukäteen . Varmistin , että takuulla pääsen . Meitä oli salissa seitsemän .
Olin utelias elokuvan suhteen , se on saanut pyyhkeitä monelta suunnalta . Mielenkiinnolla seurasin Kallen vaikeaa taivalta kirjailijaksi .Ensiksi pitää osata valita oikea vaimo . Sellainen , joka ymmärtää antaa tilaa ja yksinäisyyttä .Kalle sitten sellaisen löysi .Ja oikea Kustantaja ja sellainenkin löytyi . Kotikaupungistani ja ja vieläpä aikoinaan tutun tuella ; tuskinpa siellä kahta Ville Repoa on . Kahta asiaa ihmettelin :kuinka Kalle onnistui yhdistämään työt rakennusmestarina -eli pitämään jalat kunnolla maassa - ja kirjoittajana -jolloin osa elämästä kulki pää pilvissä . Lisäksi elokuvassa ihmettelin Kai Lehtisen huonoa roolisuoritusta , olen kokenut hänet kuitenkin hyväksi näyttelijäksi . En ole Päätalo-ihailija , olen kuitenkin häntä lukenut ja taitaa hyllyssäkin olla pari luettua.

Telkasta tuli "Idols ".Toisella silmällä on tullut seurattua ,ihan ettei kokonaan putoaisi kelkasta .
Hyviä ovat , valinta lienee makukysymys.