Ehtoolehto

Vuoden johtolanka 2014 Timo Sandberg: Mustamäki Palkintolautakunnan perustelut: Kirjailija on tehnyt taustatyönsä erinomaisesti. Sisällissodan yhteiskunnallinen vastakkainasettelu näkyy ja tuntuu ihmisten elämässä 1920-luvun Lahdessa. Ajankuvaus on yksityiskohtia myöten tarkkaa ja elävää. Mustamäki kertoo historian vaiheista siten kuin aikalaiset ovat niitä eläneet. Mukana ovat kaikki rosot ja aistimukset hajuja myöten. Historia herää eloon tavallisten ihmisten kautta. Parhaiden kirjojen tapaan Mustamäen ihmiset jäävät elämään lukijan mielessä. Henkilöt ovat moniulotteisia, aidosti särmikkäitä ja psykologisesti uskottavia. Sandberg kuvaa hahmojaan lämmöllä, ymmärtämyksellä ja arvostuksella. Erityismaininnan ansaitsee eläytyvästi kuvattu lapsen näkökulma tapahtumiin. Dekkarina Mustamäki on realistinen ja aito. Jännitys syntyy kiihkeän ajan poliittisista ristiriidoista. Niiden aiheuttamat väkivaltaiset tapahtumat pulpahtelevat luontevasti esiin tarinan käänteissä ja vievät kerrontaa eteenpäin ilman, että jännitysjuonta alleviivattaisiin. Raadin mielestä kirjailija on noussut tarinankerronnassaan uudelle tasolle ja kirjoittanut tähänastisen uransa parhaan kirjan. Palkintoraatiin kuuluivat Jari Hanski, Katriina Harviainen ja Jussi Lähde. Luin näköjään tasokkaan kirjan , moisesta palkinnosta kuulin vasta kun kirja oli luettu . Ihan kelvollinen juttu .hauskaa oli , että siinä sai kuljeskella Lahden vanhoilla ,itselle tutuilla paikoilla .Sujuvasti luin  ja totta on , että henkilöt jäivät elämään , mutta niin minulle käy useimmiten , ellei kirja nyt ihan mahdoton luettava ole ! Joku hehkutti Naamakirjassa lukeneensa Minna Lindgrenin " Kuolema Ehtoolehdossa " ! Kirja olikin minulla jo tilattuna ja haettuna , joten tartuin siihen välittömästi .Pari sivua luettuani , meinasin lopettaa koko jutun , sillä minähän oikeastaan tiesin jo nämä asiat ! Kirja kertoo siis Palvelutalosta :" Ehtookellon palvelutalossa rahat menivät vanhusten tileiltä suoraan erilaisille hoito -ja palvelualan firmoille ilman , että kukaan huomasi mitään . Pelkkä vuokra pienestä kaksiosta oli tuhat euroa kuussa , ja sen lisäksi oli erilaisia palvelumaksuja ja muita kuluja .Hinnat olivat milloin mitäkin ja perustuivat siihen , että asukkaat eivät ymmärtäneet rahan arvoa . Monet puhuivat vieläkin vanhoista markoista , omaiset eivät tohtineet huonolta omatunnoltaan ihmetellä hintoja ja uskottelivat  itselleen   , että mitä enemmän hoidosta maksoi , sitä parempaa sen täytyi olla . Housut alas 14 euroa , housut ylös 16 euroa . " --- Tuo oli sen verran tuttua juttua , että siihen meinasi jäädä koko kirja . Mutta kun kerran olin aloittanut , kahlata se ainakin pitää ! Ja sitten se veikin mennessään .   Palvelutalon elämää  seurataan hurttihuumorilla kolmen mummon silmin . Asiat ovat vakavia ja laittavat miettimään omaa vanhuutta , kenen käsiin sen missäkin elämän vaiheessa joutuu antamaan .Nämä mummot olivat tarmokkaita , itseensä luottavia , varakkaita myös , sitä ei voi kieltää , että raha ratkaisee vanhuudessakin .Ja se järkikulta , sitä ei saisi hukata ! Hurttihuumoria :"  Osastonhoitaja piti kovaa komentoa ja pani työntekijät paiskimaan useita työvuoroja peräkkäin , maksoi huonosti eikä koskaan kiittänyt .Sen takia nuoret nääntyvät työhönsä, tähän vanhusten hoitamiseen ja viihdyttämiseen .He saivat aikaa hengenvaarallisen kiireen paikassa , jossa kenelläkään ei ollut kiire mihinkään ja jossa koskaan ei tapahtunut mitään . " Tämä ja paljon muuta palvelutalon arjesta , se ei ole leikkiä , mitä Lindgren tähän kirjottaa . Kaikki hyvin minun elämässäni . Mies kävi vuosikontrollissa ja sielläkin kaikki hyvin .Aina se hiukan jännittää , voisihan se olla toisinkin . Ysiysi jatkaa tasaista eloaan , mikään ei muutu . Pikkumies yllätti ! Päiväkodin hoitaja  kertoili , että kaveri on ryhmässä "vetäytyjä , katselee sivusta , seurailee  - ja kuuntelee musiikkia .Villi ja vilkas , ei ollenkaan , tarkkailija , sanoisin !" Että kaksi eri lasta ?! Mummille kumpikin käy .