Jannelta (Jussi Vatanen) ei onnistu oikein mikään. Kun avovaimo Inari (Pamela Tola) lähettää miehen ostamaan halpaa digiboksia, nekin rahat tulee juotua Kapun (Jasper Pääkkönen) ja Räihäsen (Timo Lavikainen) kanssa.
Inarin mitta tulee täyteen, ja hän uhkaa muuttaa siltä seisomalta etelään. Janne säikähtää ja lupaa hankkia Inarille aamuun mennessä digiboksin.Janne ystävineen heittäytyy mahdottomalta tuntuvaan seikkailuun. On hankittava rahaa bensaan ja digiboksiin sekä löydettävä kairan keskeltä kodinkoneliike, joka myisi kohtuuhintaisen perusboksin keskellä yötä. Yön aikana kaverukset joutuvat pistämään kaikkensa peliin yhden sähkölaitteen ja ennen kaikkea Jannen onnen eteen. Matkalla on monta muuttujaa aina tappajalesboista ja poliisiratsioista Inarin ex-poikaystävään Pikku-Mikkoon (Kari Ketonen) asti.
Satoja kilometrejä ajettuaan, paleltuaan, tapeltuaan ja menetettyään useita autonovia he vihdoin, kukin tavallaan, löytävät jotain olennaista. Mutta riittääkö se Jannen parisuhteen pelastamiseen?Dome Karukosken neljäs elokuva Napapiirin sankarit on seikkailukomedia ja romanttinen road movie halki Lapin ja suomalaisen miehen sielunmaiseman.


Herttinen aika , mikä elokuva ! Upeaa Lapin kaamoskuvaa ja aivan mieletöntä sekoilua !Ei ole Lapin pojalla kiire , aivot on jäässä ja elo muutenkin tahmeata .Mutta rakkaus kestää .Ihan kannatuksen vuoksi menimme katsomaan ,yllätyimme , sillä elokuva oli hyvä .Kerronta taitavasti ripaa hipoen huumorin puolella , ei suuria naurattanut , mutta piti hymyn suupielissä koko elokuvan ajan.Kieli ei eksynyt alatyyliin , eikä kuvat tuhman puolelle. Hyväntuulinen elokuva.Ja loistava näytettävä meidän ulkomaalaiselle -aurinko ei nouse , pimeää on , kuutamo ja kaunista , usko pois!
Talon purku on jännittävää seurattavaa , ei ainoastaan katsojalle , vaan taitaa se olla sitä myös purkajalle !
Tämä koneen kuljettaja hermostui tyystin tänään ,eikä jäänyt epäselväksi ,oliko kaveri suomalainen , kun kone oli pudotettava kerroksesta toiseen .Hetken näytti , että juttu ei hyvin pääty , mutta taitavasti hän kuitenkin koneensa ohjasi betonikappaleiden avulla seuraavaan kerrokseen .Moisia temppuja on jäljellä vielä kuusi.

Lupasivat myrskyä yöksi.Pakkasta luultavasti ei , joten mummon pelakuut saavat vielä kukkia purkissaan .Jos ne paleltuu , pääsen niistä eroon ensi kevääseen asti , elleivät , niin kai ne on taas otettava sisään ja yritettävä pitää hengissä.
Eilen kirjoitin muuten kirjeen .Toki en enää käsin (käsiala katoaa...) , mutta printtasin sen , laitoin kirjekuoreen ja postitin .Kirje meni ystävälleni , joka ei koneisiin kajoa ja joka uskoo vielä kirjeen voimaan.Heitäkin vielä on .
Espanja alkaa sujua , sanat muistuvat mieleen ja puhuminen on jo helpompaa.Nyt teemme vastavuoroista kielituntia , osin suomea , osin espanjaa .Toimii , kun osaan vain suipistaa suuta yyy ja pyöristää öööö ja leventää ääää -ei se helppoa ole, mutta edistyy.
1 kommentti:
Hurjan nakoista touhua purkutalossa... siina varmaan tarvitaankin kotimaisia kovia sanoja! Tuo kukat sisalle jo - minakin toin Kiinanruusut, vaan yksi taisi ehtia ottaa itseensa, on vahan surkea - toinen kukkii kauniisti. Ja Amaryllis sipulit toin sisaan viikko sitten, ja kasvavat silmissa. Ihme tyyppeja!
Lähetä kommentti