Lampaanvilloja

Veikko Huovisen luoma korpifilosofi Konsta Pylkkänen on suomalaisen kirjallisuuden klassisia hahmoja. Merkillisiä tarinoitaan turiseva ja maailmankaikkeuden arvoituksia omaehtoisesti pohtiva mietiskelijä hurmasi suomalaiset lukijat 1952 julkaistussa Havukka-ahon ajattelijassa, ja esiintyi sittemmin muissakin Huovisen romaaneissa.

Olipahan taas kaunis elokuva.Kun en maalle pääse , käyn kuuntelemassa kuikan aamuista kutsua , pöllön öistä huutoa ja palokärjen valitusta elokuvissa."Maalleikävä" iski vahvana ja ikäänkuin haistoin kesäaamun kasteen ja sumuisen järven .Sitä ei voi kokea vierailemalla ja käymällä , siinä on elettävä. Kaunista Suomi-kuvaa oli Kari Väänänen Konstalleen löytänyt .

Posti toi Ystävänpäiväpaketin rapakon takaa.Maistuu ne suklaat päivän pari myöhässäkin ja kiiltäviä sydämen kuvia voi aina liittää kortteihin , ystävänpäivä on vuoden joka päivä.

Suklaat matkustivat villatossussa.Tossut on ostettu vävylle ( kokoa 43 )jokunen vuosi sitten Kolilta , matkamuistomyymälästä .Siellä Mummo teki töppösiä omien lampaidensa villasta ,virkkasi reunat ja kiinnitti pohjiin nahat .Hyvä on niillä ollut töpöstellä Californian lumilla .Nyt on vävy kuluttanut tossunsa puhki ja kovistanut anoppinsa etsimään samanlaiset ! Jos nyt joku tunnistaa kuvista tossun tekijän , laittakoon tossut pussiin ja pakettiin .Otan vastaan, oli ne sitten ruskean , mustan tai valkoisen pässin villoja!

Tunne-elämä helmikuussa on yhtä risainen kuin tuo tossu .Väliin aurinko ihastuttaa , useimmiten vihastuttaa .Pitäisi tarttua rättiin ja imuriin , kevään kirkas valo ilmoittaa talven laiminlyönnit siivouspuolella.Olen huono kaupunkilainen ( toisin kuin mies ), rasvaiseen kaupunkilikaan en totu.Ainoa keino päästä siitä eroon , on mennä ulos -ja tulla sisään , kun päivä jo pimenee.Kynttilän valossa on niin puhdasta.