Potilas vai asiakas

Harmaa päivä . Helsinki rypee kurassa .Jostain taivaan puolelta oli tiputellut lunta sen verran , että tarhoista kotiin laahustavat lapset hihkuivat innosta vetisen ja nuoskaisen lumikasan nähdessään , ryntäsivät äitiensä harmiksi laskemaan liukumäkeä , sitä mitä minun lapseni saivat tehdä ennen joka vuosi ja mistä nykymuksut voivat nauttia vain suurella rahalla Lapin puhtailla lumilla.Ilmastonmuutos , se se on .

Ilmastonmuutoksesta kertoi tänään postikin . Kahdella tavalla .Kotiin se kuljetti inhottavan kirjekuoren , jossa HUSsi aikataulutti meidän koko kevään ja osittain myös seuraavan vuoden .Tällä näkymin se sitten kuitenkin loppuu siihen . Ja toinen oli iloinen juttu : posti julkaisi ilmastonmuutoksen postimerkin (?) , joka kylläkin oli ruma yksittäiseen postiin , mutta toiminee toisten kanssa yhdessä .Pari sarjaa ja pari muuta merkkiä sai ensipäivänsä tänään ja Postimuseossa sai niihin erikoisleimat .Joten tänään lähti aika monta korttia onnitteluineen ( etu -tai takakäteen ) tai muuten vain , lähinnä heille , joilla ei tietokoneyhteyttä ole. Heitäkin on vielä monta.Ja kortithan teen tietysti itse.

Sanomatalon Mediakulmassa oli valokuvanäyttely (kansallismaisema .fi ) ja sisään astuessani luulin hetken tulleeni omien kuvieni näyttelyyn , niin oli tyyli ja näkemys samanlainen . Mikäs sen maiseman erilaiseksi muuttaisi , jos metsiä ja kantoja kuvataan !Mietin siinä katsellessa , mikä tekee kuvasta sen hyvän , katsoja sen kuvan kuitenkin näkee, kuka milläkin silmällä. Upeita kuvia , kauniita katsella , Suomi on kaunis maa ,risukasassakin .

Yhtäkkiä Marilla oli jo kuollut ja Vihervaara myyty ja huonosti asuttu .Anna , Diana ja Gilbert olivat kadottaneet kaiken viehätyksen , laihtuneet olemattomiin ja vanhentuneet enemmän kuin kirjan sivuilla olisi sopivaa! Sarjan teossa on luultavasti ollut vuosia välissä , sillä en ollut tuntea tyttöjä.Kun sota vielä runtelee , niin enköhän ensi jaksossa jo hyväksy muutokset ja jatka katselua , jota on luvattu kesään asti . Täytynee kyllä ottaa kirjat maalla selattavaksi ja kurkittava , noinko se kaikki meni!

Rapakon takana Californiassa kukkii kevät .Ykköstie ylös rannikkoa pitkin on valokuvaajan unelma tähän aikaan , sinne vie vanhimman auto , voi kun pääsisi mukaan! Ja keskimmäinen nauttii hohtavista lumista Alpeilla tai etelän puolella kevään kukkasista ja lämmöstä .Valokuvaajan unelmaa sekin .Voi kun sais edes kuvia ! Niin monenlaisia unelmia.