En ole kirjoitustuulella. Käsi temppuilee , tytär sanoi sen olevan kuin päätetyöntekijällä . Eli istun ihan liikaa koneen ääressä ja tietysti väärässä asennossa.Minun piti lähteä maalle , mutta siirsin lähdön parin lapsen synkkärin vuoksi -toinen täytti viisitoista ja toinen saavutti täysi-ikäisyyden . Siellä ollaan mahataudissa , joten meno siirtyi hamaan tulevaisuuteen . Pari viikkoa pitäisi pysyä pöpöistä erossa , että mies saisi kokeensa ajallaan .
Yritin suhteuttaa Ruotsinlaivan maisemaan , se on kuin kivitalo kuraisen tien päässä . Mahtui juuri ja juuri linssiin .
Havis Amandastakin piti kirjoittaa jotain kaunista ja ylevää , nyt ei onnistu .Odotelkoot tuossa kurassa kesää ja palelkoot.
Kirjoittaminen alentaa stressiä ja verenpainetta , parantaa monta muutakin alkavaa oireilua .Olisi kerrottava vapaasti tunteistaan ja antaa ajatusten virrata .Nyt ajatusten virta on totaalisesti pysähtynyt , olo on kuin laihduttamisessa: kun pitäisi olla syömättä, ruokaa ajattelee koko ajan .
1 kommentti:
Totinen sää, totiset tunnelmat - niin sitä on kiinni ympäristössä. Mutta näitäkin matalapaineen kuviasi katsoo mielellään. Koleaa merituulta ja kuraisia katuja piisaa Turussakin. Tänään piti vaihtaa lakanat ja tuulettaa petivaatteita, mutta ei tule hommasta mitään, sillä ei huvita. Jospa sitten kun aurinko joskus taas paistaa...
Lähetä kommentti