Vappu

 

Tänä vuonna vappu oli erilainen . Aattona saatoimme ystävämme tuonpuoleiseen , tilaisuus oli koruton ja lähtijänsä näköinen .

 

Kaunis ilma houkutteli  katselemaan , miten kansa parveilee kauppatorilla ja Espan puistossa .Ulkomaalaisia oli paljon , mutta myös lapsiperheitä ja tietysti meitä eläkeläisiä , meitähän riittää joka paikkaan . Ikä taitaa tehdä tehtävänsä , kun Havis Amandan lakitus ei enää houkuttanut jäämään kaupunkiin , vaan nakit ja perunasalaatti tuntui paremmalta . Onneksi Vappu on pian ohi ja sen mukana sima tippaleipineen , olen muuten nautiskellut niitä ainakin parikymmentä ja se nyt näkyy puntarissa !Jos ne katoaa yhtä hitaasti kuin ovat karttuneet , olen niistä vapaa vuoden päästä , nolo  juttu ! Vappupäiväkin meni kirjan ääressä , istuin ensimmäistä kertaa ulkona lukemassa , oli todella kesäisen lämmin ! Ohi meni Vappukulkue ja sen kommentit  ja perinteet niiden mukana ! Lakkikin jäi komeron hyllylle , eikä serpentiinejä ollut nakkien koristeena , oli siis ihan tavallinen sunnuntai ! Epätavallisen siitä teki jännittyneen  Pikkumiehen ja perheen vieminen lentokentälle , josta kone vei heidät Krakovaan .Siis ihan tavallinen sunnuntai , ei Vappua ollenkaan ...

 500 sivua Kate Atkinsonia , "Hävityksen jumalaa ".Kirja otti ensin lujille , toista sataa sivua sain lueskella ennen kuin kirja nappasi mukaansa. Siitä huolimatta se oli paikoin hyvin raskas , varsinkin toisen maailmansodan aikuiset kokemukset  pommikoneen ohjaimissa  . Täytyy myöntää , että osin kahlasin ne läpi , en tahdo jaksaa lukea sotakokemuksia , mitä pommitettiin ja paljonko kuoli Kokonaisuutena kirja oli mainiosti koottu eri sukupolvista , näinhän sitä usein jutellaankin , polveillaan nykyisyydestä menneeseen ja taas takaisin .Harvinainen kirja jo senkin vuoksi , että lopussa on kirjailijan saatesanat  ja siinä hän kertoo , miksi kirjoitti ja mitä kirjoitti ja siihen tarvittiin kuusi sivua !