Espoon perukoilla harhassa

Kävin kääntymässä tänään Veikkolassa , Turuntietä noin kolmekymmentä kilometriä. Ja mitenkäs sinne jouduin ?! Hyvin helppo vastaus , ajamalla harhaan .

 Olin Ysikasin luona kauppareissulla ja autolla kun olin liikkeelä , päätin pistäytyä ystäväni luona Espoossa. Illalla luin  Hämeen-Anttilan kirjaa "Tapetinvärinen " , josta en olisi muuten saanut mitään tolkkua , ellen olisi jo aiemmin ollut kuulemassa hänen pitämäänsä esitelmää kirjan synnystä .Puolessa välissä olen vieläkin  (en ole hänen fanittajansa ) , mutta jo siitä jäi mieleen epämieluisa ajatus , josta en päässyt irti . Yhteydenpito nykyaikana on tavallaan hyvin helppoa -sille , joka hallitsee sosiaalisen median .(Hieno sana ) Miten pitää yhteyttä häneen , joka ei sitä hallitse ?Kukaan ei enää kirjoita kirjeitä , kylässä ei käydä , on vain puhelin .Taisin jäädä siihen lauseeseen , että "olen huono puhumaan puhelimessa , minun on tarpeen nähdä kasvotusten !"

Joten siis päätin ajaa hurauttaa Espooseen ja tavata kasvotusten (mikä yllätysvisiitti ei todellakaan ole minulle mikään ongelma...siis minulle.).Nähdä mitä kuuluu ja miten ystäväni voi , ehkä jutella asioista , päivittää tapahtuneita.Ehkä tähän saumaan mahtuu tuo nykyajan ihme ,skype, nettikamera , mikä sekin on minulle vieras , ainakin toistaiseksi.Huomasin vävystäni ,kuinka hän sitä käytti ihan luontevasti , kone oli keittiön pöydällä auki ,suunnattuna pikkumieheen ja toisessa päässä istui toinen pieni mies.Isät touhusivat keittiössä ruuan teossa ja juttelivat samalla , kamera toimi "yhteisenä huoneena", kaverit vilahtelivat kuvassa milloin sattuivat kameran silmään . Seurustelu kävi kuin tässä ja nyt . Kamera ei häirinnyt ,se ei ollut vieras .Minulle olisi ,ainakin vielä .

Siispä ajoin Kehää pitkin kohti tuttuja seutuja .Luin kylttejä  ja Sellon kohdalla tapahtui jotain hämärää , olin yhtäkkiä Turun moottoritiellä ! Ja sieltähän et pääse kääntymään , ellet sitten poikkea sivutielle jonnekin .Kesärenkaat oli juuri vaihdettu ja sivutiet saattoivat olla lumen ja jään vallassa , en ottanut riskiä.Siispä "lähin " ramppi takaisinpäin oli Veikkolan kiertoliittymä . No Hesaan päin mennessä luulin , jotta tuleehan siellä vastaan jossain kohdin tuttu nimi, josta kääntyä , mutta eipä vaan tullut ! Kerran vilahti , mutta olin jo moisen liittymän ohi , se kun suomalaisittain kerrotaan vasta kun se meni jo ! Eipä hätää , seuraavasta sitten ! Vanha Mankkaa on tuttua seutua , mutta seuraavaksi onnistuin löytämään itseni jostain Tapiolan perukoilta , mistä totaalisesti kyllääntyneenä Espooseen ja sen kyltitykseen  otin tutun tien "Kehä itään -Kehä länteen " , jota sitäkään en ikinä ilman lentokoneen kuvaa osaisi suunistaa .Kuinka voi täysin suuntavaistoton tietää , missä on itä tai länsi ?! Insinöörien tekemiä viittoja.Totta , olisihan minulla ollut autossa GPS , mutta kun kerran tiesin tien ja osasin , niin enpä vaivautunut .Että näin . Ja ystäväni välttyi yllätysvierailulta , jota muuten ennen ei kutsuttu "vierailuksi " , sitä vain käytiin , tultiin kahville , piipahdettiin .Minne kaikki mutkattomuus on kadonnut ?!

Tytär lähetti videon koneelleni .Pieni  mies oli tehnyt selvää perunajauhopussista olohuoneessa ja lisännyt koristeeksi päälle myslipaketista ! Oho , kuului pikkumaalarin ihmettely tuloksestaan .