Hiekkaa hampaissa

Vladimir Ashkenazy ja David Aaron Carpenter vetivät Finlandiatalon loppuunmyydylle katsomolle hyvin kiitollisen kuulijakunnan , johon myös Ysikutonen tällä kertaa osallistui.Tämä nuori alttoviulisti villitsi kuulijat taituruudellaan , joka varsin tuli ilmi lopun kiitoskappaleessa.Iloinen , veikeästi hymyilevä virtuoosi sulatti ainakin meikäläisen sydämen , siitä huolimatta , että joissain kohdissa soittimen ääni hukkui orkesterin ääniin .Joko vika oli surkeaksi haukutussa akustiikassa , mikä yleensä ei ole minua suuremmin haitannut ,tai sitten Ashkenazy innostui orkesteristaan liikaa ja nostatti soitannan solistin yli.Musiikin ilottelusta ei kumpaakaan voine moittia. Hyvä ilta. Hyvä ilta toi myös keskimmäisen visiitille vanhempiaan katsomaan , kuten me lyhytnokkaisesti luulimme .Ystäviä on paljon menevällä ja vanhemmat näkee joka yö , jotta seurustelu tapahtuu hyvinkin yökukkujan tyyliin . "Kuu kiurusta kesään , peipposesta puoli kuuta, västäräkistä vähäsen , pääskysestä ei päivääkään . " Muut on kuultu ja nähty , pääskynen antaa vielä odottaa.Sininen kahvila aukeni , vaikka Töölönlahti ei vielä jäitään luovutakaan kuin kiusaksi rannoiltaan.Sen verran kuitenkin , että joutsenpari saapui pesimäpaikkaa vahtimaan. Ja hölkkääjät valtaavat lenkkipolut, kevät on tullut Helsinkiin .

Tänään en halunnut tavata itseäni (Heute wär ich mir lieber nicht begegnet, 1997) on määrittelemättömään aikaan mutta kuitenkin Ceausescun Romaniaan sijoittuva yhdenpäivänromaani systeemiin kriittisesti suhtautuvan naisen matkasta kuulusteluun.

Kahlasin kirjan , tuon voin sanoa nyt rehellisesti.En saanut otetta juttuun , en kovin innokkaasti siihen tarrautunutkaan. Teksti hyppeli hajanaisesti aiheesta toiseen , luultavasti tarkoituksella , sillä matka kuulusteluun oli mielessä .Aiheen olisi pitänyt olla mieltä järkyttävä , mutta tämä aika on tainnut syödä pienet järkytykset suurten edestä .Ei tuntunut miltään .