valonvuodenaika.fi

Helsingissä leikitään valoilla .Peloitellaan Kaisaniemen puistossa murinalla , uhkaavilla varjoilla ja lepytellään valaistuilla rungoilla ja oksilla .Uhkaus meni ohi mielen , sillä puhdas lumi toistaa valon monikerroin, on vain satumaisen kaunista.
Jopa ennen niin likaiset kaupungin kadut ovat puhtoisia kävellä , Joulukatukin muistuttaa tänä vuonna sitä , mikä sen pitäisi ollakin .

"Tee valomatka Helsingissä " , kehoittaa Hesari ja me teimme sen Ysikutosen kanssa. Ajelimme illan pimetessä kaupunkiin , parkkeerasimme auton Suurkirkon eteen ja odotimme . Hetken päästä outo musiikki alkoi soida kirkon uumenista ja valonäytös alkoi . Kirkon rapusilla jurottava suuri risti alkoi elää , vaihtoi väriä valkoisesta moneen , värisi ja leiskui. Senaatintorin komeat rakennukset saivat musiikin myötä värinsä ja toistivat ristin tahdissa näytöstään .Esitys kesti varttitunnin ja hiipui pimentoon .Upeasti valaistut rakennukset olisivat riittäneet meille , risti tuntui oudolta , mutta palveli ehkä nykyihmisen mielikuvaa kauneudesta .Maailma muuttuu .

http://www.valonvuodenaika.fi/#/kuvat2010

Ajatus koukata Kappelin kautta ei onnistunut , lumimassat sulkevat pois lähimmät parkkipaikat ja Ysikutonen ei pitkää matkaa jaksa kävellä .Mutta voi kaupungin valoja katsella autostakin ja ajelimme kaupungin läpi pariinkin kertaan , hämmästellen , kuinka todella runsaasti on valomeri kasvanut muutaman viime vuoden aikana .Kaupunginjohtajien päässälasku ei liene onnistunut , sillä ei tällä konstin rahoja säästetä, sähkömittari pyörii vinhaa vauhtia .Iloksemme , se on myönnettävä. Toivottavasti Ysikutosen mieliala oli onnellisempi lähtiessä kuin hakiessa , hiukan oli mollivoittoinen olotila Pihliksen parkkipaikalla .Liekö happivajausta , kuten ystävälläni Tilkassa .Ysikutonen sentään voi halutessaan kuljeskella ulkosalla, ystäväni ei .