lauantai 17. lokakuuta 2009

Ruuanhajuja



Kokkaus voi olla taidetta. Elokuvamuodossa, kun haju- ja makuaistin helliminen on mahdotonta, tarjolla on vain taiteen visuaalisia puolia. En tiedä, vaikka joku nauttisikin isolla kankaalla tirisevistä rasvakönteistä, mutta kasvissyöjänä voin vakuuttaa, että katson mielummin kuinka ihmisiltä hakataan leikisti päitä irti, kuin eläinten silpomista, elävältä keittämistä ja sitä, kuinka lehmänjalasta tehdään hyytelöä. Yäk! Ihmiset jotka nauttivat tällaisesta ovat sairaita psykopaatteja, jotka eivät kykene inhimillisiin tunteisiin.


Näinkin voi elokuvaa !Julie ¤Julia " kuvailla .Voin nimeen vannottiin ja munavaahtoa vispattiin , mutta Pariisi oli kaunis ja Meryl Streep aina yhtä hyvä .Muistui mieleen muuan kerta Hong Kongissa kiinalaisessa ruokapaikassa : tarjoilija tuli näyttämään kaunista lobsteria , jotta tämänkö herrasväki haluaa syödä ?! Yksi ei halunnut , itku tuli upean eläimen kohtalosta .Elokuvan naiset eivät tunnustautuneet luontoihmisiksi ,pataan vaan , kaunis tai ei.


Jalkaa toisen eteen pistellessä kiittelin , jotta onneksi on elokuvat , saa syyn lähteä ulos !Tunsin itseni reippaaksi ratikkalippu taskussa märkiä katuja tarpoessa.


Iki-ihana Tytti-hauva kävi "vanhempineen" iltaa istumassa , tarkistamassa Arton vierailukunnon ja alustavasti varaamassa kotipaikan perheensä reissun ajaksi .Voi että se sopisi tuohon tuolille ! Kyllä minä sen ottaisin vaikka ihan omaksi , jos vain Arton kunto antaa myöten .Nyt toipilas väsytti itseään hiukan liikaa , seurustelu olisi pitänyt toimittaa pituusasennossa , olo oli hiukan kehno tänään .Nyt iltaa kohti jo toki kohentunut , mutta varovasti on edettävä , niin kurjalta kuin se tuntuukin .


1 kommentti:

Raija kirjoitti...

Et sitten tainnut kauheemmin
tykätä filmistä.t.Raija