I,ll think it tomorrow

Toiselle tavarataivas , toiselle painajainen .Sitä olen nyt selvitellyt viikon päivät . Aukonut laatikoita , joissa lukee "...lapsuusmuistoja " , lukenut vanhoja aineita ,kyynelehtinyt ja nauranut . Kun ne ovat tähänkin asti kulkeneet huushollista toiseen , saavat jatkaa matkaansa mukanamme , minne se sitten viekin .Systemaattisena muutajana pakkasin vuosi pari sitten purkamani lasten nukke -,porsliinihevos -ja hammasmuotit takaisin laatikoihin,joissa ne olivat uinuneet ennenkin .Nyt ne huilaavat Mummin varaston hyllyllä, jäänevätkö sinne vai jatkavatko matkaa.

Ihminen on kumma eläin ; se kerää ympärilleen suunnatoman määrän tavaraa , jota se ei koskaan käytä. On niin mukava katsella ja omistaa.Tilalla on tarve täyttyä ja tuon tarpeen olen kyllä onnistunut toteuttamaan .

Tämä kesä on kuin kiusallaan ollut rehevä monin tavoin , ikäänkuin näyttänyt meille , minkä taivaallisen paratiisin me nyt menetämme .Kaikki kukat kukkivat , marjapensaat nuokkuvat marjojen paljoudesta . Olen ihan tarjonnut punaisia rastaille , ei ole kelvannut.Lintuja ei ole , kun ei ole hyttysiäkään.Ei mäkäräisiä , ei paarmoja eikä käärmeitä .Pääskysiä tosin vielä suihkii pellon yllä ja sirkutus on kova , mutta uutta poikuetta eivät nekään ole tehneet. Naapurikaan ei ole häirinnyt moottorillaan , ei järvellä ei maalla.Hiljaista ja tyyntä on ollut ; minä ja kuikat uimasilla.

Aina on uusi "viimeinen ", jota en enää ensi vuonna tavoita. Kuikan huuto aamujärvellä , kurjen koilotus sen noustessa raskain siivin veden ylle kaartaen hetken ja laskeutuen pian takaisin .Se on aina yhtä vaikuttavaa.Ja niin haikeaa.

Mutta tulee syksy ja pimeys , kaupungissa on elämää ja toisenlaisia ääniä .Ja ennenkuin on uusi kevät , moni asia on varmasti toisin .Eli Scarletin sanoin :" I wont think it today . I,ll think it tomorrow."