lauantai 1. marraskuuta 2008

Muistoissa


Ostin miehelle nimipäivälipun Ryhmäteatteriin ."Matkalla Afrikkaan".Kantaa ottava näytelmä kertoi muutosvastarinnasta , joka kuulemma liittyy ihmismielen taipumukseen puolustaa vanhoja tottumuksiaan.Tyhmyyden tiivitymiseen ryhmässä , joka toimii samalla tasolla kuin sen primitiivisin jäsen .Ryhmän ajatuskokeilut olisivat olleet sinänsä mielenkiintoisia , ellei olisi ylinäytelty , jolloin koko juttu meni kooheliksi . Tarkoitus oli kaiketi näytellä komediaa vakavalla asialla , ei naurattanut .Näyttelijät olivat ihan hyviä , käsikirjoitus ontto. Mutta tuli katsastettua teatterin uusi tila Urheilutalossa .Ihan hyvä , kuten nuoriso sanoisi .
Hyllykin saatiin korjattua . Ei tarvinnut ruveta remonttiin . Siinä sitten menikin koko päivä kirjoja järjestellessä uuteen uskoon , valikoimassa poistettavia (joita piti tietysti lukea läpi ja jotka ovat vielä kassissa...) ja latomassa hyllyyn valokuva-albumeita ( joita oli selattava ja luettava "lasten suusta"tulleita juttuja ...).Välillä tein lenkin Tokoinlahden ympäri .Vesi oli korkealla , rannat kadoksissa .Yhtään laitapuolen kulkijaa ei norkoillut penkeillä ,nyt olisi ollut vapaata.
Elokuvissahan ei nykyisin juuri tarvitse vierailla , sillä Finnkinon monopoliasema kapeutti elokuvien maahan tuontia .Kaikki teatterit näyttävät samaa, räiskintää ,pauketta , piirettyjä tai lasten elokuvia .Suomalaiset pyrin ihan kannatusmielessä katsomaan ja tänään tuli yhdistettyä kaksi hyvää yhdellä katsomisella :Kaisa Rastilan lasten elokuva "Myrsky". Myrsky on kaukaasian paimenkoira , joka muistuttaa ulkonaisesti meidän ensimmäistä koiraa Panttea ,newfoundlandia. Ja muistutti totisesti myös käytökseltään .Taloon tullut pentu oli syötävän ihana , pieni tuholainen , josta kasvoi suuri tuholainen .Kasvatus oli meidän malliin , sillä nämäkin vanhemmat luulivat koiran kasvavan kauniisti puhumalla ja kerralla neuvomalla.Kunnes sitten "isona " tuli kiista arvojärjestyksestä perheessä. Meillä se onneksi ratkesi perheen eduksi ,elokuvassa perhe jäi alimmaksi ja joutui luopumaan koirasta .Tosin hyvään perheeseen , kuten lastenelokuvalle kuuluukin . Elokuvan opetus oli ,ettei pidä ottaa koiraa lapsille ja että täytyy tuntea rotu ja ominaisuudet ennenkuin tekee valinnan .Ja että koira ei ole paha , syy on aina ihmisen , laiskuudessa opettaa lemmikkinsä erottamaan sallitun ja kielletyn ero. Kuten tämän rotwailerin emäntä ,joka ei ollut opettanut komeuttaan toisten koirien seuraan , toi sen silti koirapuistoon , mistä se karkoitti muut koirat . Sinänsä upea otus.





2 kommenttia:

Lissu kirjoitti...

Kiitos eloisista teksteistä, joita paitsi jouduin kitukuttelemaan parisen viikkoa. Japanista käsin ei toiminut kännykkäni (olis pitänyt olla 3g!) eikä kunnolla sähköpostikaan, koska hotelleissa kiskoivat tietokoneen käytöstä kolikoita kuin muinaiset puhelinkioskit Suomessa. Mutta nyt olen taas kotoisissa remmeissä ja piuhoissa mukana. Kirjoitellaan ja lueskellaan...

Lissu kirjoitti...

Korjaus edelliseen: kitkuttelemaan eikä mitään kitukutua!