Sellainen päivä

On päiviä, jolloin et pääse muistojasi pakoon.

Kuusikymmentäyksi vuotta sitten joku pappi kotikirkossa sanoi seremonian lopuksi aamen ja kaksi nuorta juosta kipitti peräkanaa kirkkopuiston hiekkapolkua valokuvattavaksi, todiste tapahtuneesta, joka ei välttämättä ollut kaikkien mieleen. Mutta onpahan vuodet tuoneet muutoksia, kokemuksia ja kummajaisia juttuja, niitä tuossa aamulla ihmeteltiin ja muisteltiin. Aika paljon on muisteltavaa, hauskojakin juttuja, kyllä noihin vuosiin mahtuu.

 Ystäväni poistui tästä maailmasta kuusitoista vuotta sitten, päivämäärä pysyy mielessä, samoin upea orvokki- ja ruusuhääkimppu, kuka sen maksoi ja sainko hääkuvat ilmaiseksi , ne kun laitettiin kuvaamon mainospylvääseen. Miten tuo samainen päivämäärä vuosia sitten taisi osua sukulaistohtorin siunauspäiväksi, sitäkin joku muistelee. Ja pienet kaksoistytöt ajoittivat myös syntymänsä tuohon päivään kolme vuotta sitten. Amelia- ystävämme Hong Kongissa vietti myös vuosijuhlaansa, niitäkin aikoja mieluusti muistellaan, kuvia katsellaan, iloisia muistoja.

                                            Helsingissä on kirsikkapuiden aika,

Roihuvuoren Hanamia on hehkutettu lehdissä ja kuvissa, mutta kaunis on Tokoinlahden rannan kirsikkapuut, lehmuksen vaaleanvihreät kukat ja välkehtivä vesi,

                                               Helsingin kaunein puisto. Minusta.

Meinasi unohtua! Posti on tehnyt vuosisadan teon: se toi kortin ja kirjeet perille ennätysajassa ja oikeana päivänä! Lähettäisin kiitokset, mutta kun vastassa on joku botti, niin hehkutan tässä muuten vain.