lauantai 12. syyskuuta 2020

Kuuhullu väärään aikaan.

Kun ei nukuttanut, hiipailin parvekkeelle keskiyön tuolla puolen ja yllätyksekseni huomasin, että kuu mollottaa yötaivaalla vastapäisen talon katon yllä! Ei se kyllä ole ennen siellä tuijotellut, liekö korona muuttanut senkin ilmaantumisrataa, sillä meikäläinen on taatusti öitänsä viettänyt parvekkeella taivasta tuijotellen! Ja muutenkin, kuuhöperölle on vain täydellä kuulla merkitystä, nyt tämä puolikaskin aiheutti univajeen ja kuuhun tuijottelun. Monenlaisia asetuksia virittelin, mutta käsivaralla kuu ei suostunut tarkentunmaan, kunhan nyt heitti kirkasta valoaan kuvaajan silmiin, aiheuttaen siellä tietysti migreenihyökkäyksen! Onneksi Amerikan tytär on varustanut äitinsä pilleripurkeilla, pari nappia ja jääpussi, siinä odotat unta tulevaksi, mies nukkuu jo.

Virkeänä seuraavana päivänä puolenpäivän aikaan istut katsomaan Suomi-leffaa, joka on juuri sopivan haastava eilisen pääkopalle, uskomattomia sotilasfarsseja suomalaisille on tarjoiltu viiskytluvulla! Ja katsoinhan sen nyt minäkin, jopa muutamassa kohdassa naurahdinkin. Ei ole siihen aikaan taidettu kysellä näyttelijöiltä, kiinnostaisiko moinen osa, sillä ihan nimekkäitä näyttelijöitä olivat elokuvaan saaneet. Se on ihmeteltävä, kuinka hienoa kuvaa sen ajan elokuviin on saatu, joskus suorastaan todella upeaa kameran käyttöä, jo sen vuoksi katselen, ei digitointikaan huonoa kuvausta saa hyväksi.


Perjantai on telkkarin katselupäivä, ja tänään sinne oli palannut ohjelma "Marja Sannikka". Hän sohaisi isoon muurahaispesään ottamalla kantaa Veikkauksen rahapeleihin ja siinä lähinnä peliautomaatteihin kauppojen sisääntulon portilla. Veikkauksen tuotoilla maksetaan iso osa urheilua, oopperaa, teatteria ja monenlaista kulttuurijuttua. Moitteen aihe oli, että "Veikkaus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille!" Tiukasti ajatellen näinhän se menee, sillä eipä moni kansaneläkeläinen oopperaa harrasta, mutta lipsauttaa pennosensa peliautomaatin kitaan sitä maitopurkkia ostamaan mennessä. Monelta jää ostamatta omat makkarat, kun hedelmäpeli vaatii kolikoita aina vaan lisää ja lisää. Kauppiaat tykkäävät, kun peliautomaatti kilisee, aina siinä matkalla joku eksyy ruokaostoksillekin, eihän sitä muuten jaksa pelatakaan! Muistui tuossa ohjelmaa seuratessa muuan tytär, joka Amerikoista tullessaan räväytti silmänsä lautasen kokoisiksi huomatessaan, että tyttären suosikit, hedelmäpelit on pelattavissa kaupan aulassa! Noin vain, ilman valvontaa tai kyselyä! Tytär kun oli joutunut pelin lumoihin Las Vegasissa ja ihan samanlaisilla pelikoneilla! Siellä se oli synnillistä ja täällä koti-Suomessa joka pojan pelattavissa! Hetken tyttären vanhemmat olivat huolissaan kolikoiden katoamisesta "kansanterveydelle", kuten silloin koneen kyljessä kerrottiin, mutta huoli oli turha, automaateista katosi hohto, niistä tuli "joka-pojan-pelikoneita".

 Syksy tulee, varpaat tarvitsevat jo villasukat parvekkeella istuessa.Olen lukenut outoja kirjoja , tilityksiä omasta elämästä, kuten Alex Schulmannin "Unohda minut". Kirja oli niin tuskallista lukea, että teki mieli karjaista kerran jos toisenkin , että unohda se jo! Alkoholistiperhe, jossa sekä isä että äiti joivat. Heikko isä ja tavallaan vahva äiti hallitsi juoppoudellaan lapsiaan.  Lapsihan on lojaali vanhemmalleen ja tässä tapauksessa myös pelokas, sillä väkivalta oli läsnä. Kirjaa on kehuttu, silti se ei ole minusta muuta kuin tilitys omasta riippuvuudesta äitiin, sairaskertomus.Miksi näin suuri tarina kirjasta?! Siksi, että jotenkin tämä aika tuottaa tuollaista itsetilitystä teos teoksen perään,  kirjallisuuslinkit niitä ehdottavat, joten tilaan kirjastosta ja kun haen ne kotiin, enhän voi jättää lukemattakaan! Ainahan kirja voisi olla hyvä! Ja ellen luen, en sitä tiedä. Outo aika.

 Outo on tämä uusi Googlen versiokin, kuvia ei voi asettaa mieluiseen paikkaan, joten käriskää. Tuo krassikuva olisi pitänyt olla alimmaisena, mutta ei nyt ole.Kysyn silti, tietääkö joku, mikä olio tuo pieni musta, joka koristaa kukkien ja lehtien varsia? Senhän voi sormilla liistrata, mutta kohtahan pakkanen sen tainnuttaa, en siis viitsi.Mutta mitä se on ja mistä se tulee?! Ei näytä suuremmin krassia haittaavan.

Ostin lipun  Leffaoopperaan, jospa korona olisi jo kadonnut kuukauden päästä! Ellei maailma pala poroksi sitä ennen, California on tulessa,on  huoli ystävistä, tyttärellä vain savuhaittoja, onneksi. Korona jyllää maailmalla, sekä Sveitsissä että Californiassa, meilläkin, turvavälit, maskit ja avonaiset ikkunat, niillä pitäisi pärjätä. 

1 kommentti:

Sissi Salonius kirjoitti...

Hei, samaa kuuta ihmettelin pihalle katsovista ikkunoistamme. Oli väärällä puolella selvästi. Hyviä unia ensi yönä toivoo Sissi