torstai 15. toukokuuta 2014

On sulla hautajaiset , mulla häät ..




"On sulla hautajaiset , mulla häät ".Niin sanotaan meidän perheelle tutussa laulussa .Pitkään sairastanut sukulainen saatettiin haudan lepoon päivänä , jolloin allekirjoittaneella oli häät , viisikymmentä vuotta sitten .Samaisessa kirkossa , jossa seuraavan päivänä , Äitienpäivänä , luettiin pois nukkuneiden nimet .Vettä satoi .
Tyttäret olivat laittaneet ilmoituksen lehteen kuvan kanssa , joten sainpahan selville ,ketkä vielä lukevat paperista lehteä ! Ja aika moni luki . Naamakirja poiki sitten tervehdyksiä ja onnitteluja ympäri maapallon , siinä yksi hyvin suuri syy , miksi olen Facebookissa ! On mukava seurata niidenkin tuttujen tekemisiä ja elämää , -vaikka pienelläkin osuudella -joita ei enää ikinä tule kohdanneeksi pitkien etäisyyksien vuoksi .Kirjeitähän ei kukaan enää kirjoita , tuskin korttejakaan .
Viisikymmenvuotishääpäivää juhlistettiin syömällä "Pöllövaarissa " hautajaispäivällinen , menu , joka oli kauniimpi kuin parempi ja sitten illalla hotellin baarissa ranskalaiset ja kananuguetit ,parin drinkin kera. Ihan hyvä juttu , vatsa täyttyi ja sitten nukkumaan .


Tätä äitiä lahjottiin nyt monin tavoin, modernisoitiin ja houkuteltiin kylpylään , joka on ollut pois laskuistani , mutta joka tarjous nyt Pikkumiehen vuoksi on otettava ilolla vastaan .

Ysiysiä oli sitten juhlittu lopun suvun kanssa ja sekin oli mennyt hienosti kahvin ja kakun kera. Kukkia oli alakerta täynnä , kun siellä kävin , ehkä ne vielä ovat loistossaan , kun huomenna menen niitä kuvaamaan !Kauniita olivat .Ysiysi itse alkaa olla laiska pitämään itsestään huolta , istuu aamutakissa päivät pitkät , kun ei kukaan käy ! Meitä hän ei kai enää laske joukkoon "kukaan " , siihen tulee nyt sitten muutos , joka alkaa huomenna .Vaatteet päälle , kun mennään silmäpistokseen ,ja syömään jotain . Ohjelma sekin .

Kevät on pitkällä Hesan seudulla , kaikki kukkii. Pihassamme keskellä kaupunkia kukkii tällainen upea vaaleanpunainen puu , jonka nimeä en ole onnistunut löytämään !Magnolia ?!Pikkumies taittoi puusta kukan viedäkseen sen Mammalleen  ja oppi samalla uuden värin :vaaleanpunainen .














Solsidanin hienostoalueella asuva liikemies ja entinen kristillisdemokraattinen poliitikko Torsten Lerberg löydetään kotoaan tajuttomana. Hän on joutunut raa'an kidutuksen uhriksi, ja hänen vaimonsa Nora on kadonnut jäljettömiin. Annika Bengtzon saa toimeksiannon kirjoittaa tapauksesta. Samaan aikaan Kvällspressenin päätoimittaja Anders Schyman ajautuu myrskyn silmään, kun hänen kahdeksantoista vuotta sitten tekemäänsä dokumenttielokuvaa aletaan riepotella julkisuudessa. Annika on haasteiden edessä myös pyörittäessään uusperheen arkea. Samalla kun pahoinpidelty Torsten Lerberg vajoaa yhä syvemmälle koomaan ja hyökkäykset Anders Schymania kohtaan käyvät kiihkeämmiksi, Solsidanin kauniin ulkokuoren alta alkaa paljastua syvälle haudattuja, järkyttäviä salaisuuksia.

Luin Marklundin . Olen luultavasti nyt lukenut sen verran paljon uutta kirjaa , että olen totaalisen kyllästynyt tyyliin "hän teki sitä ja hän teki tuota  " . Kappaleet alkavat sanoilla "hän " ja muuta nimeä ei sitten siinä tulekaan . "Hän " on murhaaja ja hänen etenemistään seurataan . Tämä samainen tyyli on ollut nyt aika monen kirjan kerronnassa .Muuten on mukavaa seurata Annika Bengtzonin elämän polkua ruotsalaisessa yhteiskunnassa .


Ruusuritari

Richard Strauss

Ruusuritari henkii wieniläistä eleganssia. Orkesterivärit kiehtovat ja melodiat hurmaavat Straussin suosituimmassa oopperassa.
Vanheneva marsalkatar takertuu nuoruuteensa Octavianin avulla, rehevä Ochs taas haluaa kosia nuorta Sophieta. Nuori rakkaus ja ajan vääjäämätön kuluminen saavat ainutkertaisen kauniin  toteutuksen Marco Arturo Marellin hienostuneessa ohjauksessa.

Oltiin eilen oopperassa . Ensimmäisen näytöksen marsalkatar -Melanie Diener -oli kyllä kaunisääninen , mutta epäsuhde rakastajaansa  Quinquiniin , jota esitti jostain käsittämättömästä syystä pieni nainen Niina Keitel ,oli liki puoli metriä !Siltä se tuntui , sillä kokoero oli suuri  ja se haittasi , vaikka äänet olivat upeita . Ja tottuneena baletin kauniisti liikkuviin , tämän teoksen esiintyjät olivat kömpelöitä ja ikään kuin etsivät paikkaansa näyttämöllä !  Toinen näytös toi sitten suuren muutoksen ,lavastus oli huippukaunis , musiikki ja laulajat upeita . Tosin vielä en ymmärtänyt , miten ensimmäinen liittyi toiseen . Ja mies nukkui, ettei siitäkään ollut hyötyä . Kolmas näytös kokosi edelliset kaksi yhteen , tekstin mukaan "hilpeästi ja leikkisästi ja huumorilla " , mutta kyllä täytyy todeta , että se puoli on mennyttä aikaa . Musiikki ja lavastus pitivät vielä hereillä , näin on sanottava , sillä teos kesti viisi tuntia !!En saanut kiitosta mieheltä , että olin hänet moiseen onnistunut houkuttelemaan , ei toistu , kuulemma . No , ei toistunut ennenkään ja siellä istui .

Tänään , kun tätä kirjoitan , olisi tuon hautaan saatetun syntymäpäivä . Se on myös isäni kuolinpäivä , hänen äitinsä ,siis mummoni ,syntymäpäivä ja siskoni nimipäivä ,nimi , joka tuli allakkaan vuosia isäni kuoleman jälkeen.

5 kommenttia:

Lissu kirjoitti...

Jopas imee yksi päivä osumia kohdalleen ja vielä laidasta laitaan.

Sari kirjoitti...

Yritin jo viime vuonna etsia kukkivan puun nimea... kaunis kuitenkin. Kiva, kun tulee kesa!

Unknown kirjoitti...

Joskus, tai olisiko sittenkin yllättävän usein merkittävät asiat tapahtuvat samanaikaisesti. Syntymäpäivät, häät, hautajaiset. Näissä riittää elämän täyteistä muisteltavaa. Minun arviointini mukaan pihallanne saattaisi kasvaa kaunis Koristekirsikka, Prunus -risteymä. Lukuvauhtisi on hengästyttävä. Oletko sattunut lukemaan Andreî Makine:n teoksia? Kun haluan nauttia kauniista kielestä, haen kirjastosta jonkin hänen teoksistaan.

tuulikki kirjoitti...

Mangolia on lilahtava ja isokukkainen. Kuva fb-sivullani muistaakseni kansiossa Italian keväästä.

vanski kirjoitti...

Etsitään , katsellaan .Kirsikka se ei ole , sen tunnistan . Ja etsin kirjastosta makinen ...kuulostaa japanilaiselta ?!