Kirja mukana puistossakin

Pirjo Rissanen on opiskellut Helsingin yliopistossa suomen kieltä, kotimaista kirjallisuutta ja kansanrunoutta. Koulutukseltaan hän on humanististen tieteiden kandidaatti. Hän on kirjoittanut etupäässä naisille suunnattuja romaaneja, joissa on käsitelty eri sukupolviin kuuluvia naisia, heidän kasvuaan, rakkauksiaan ja elämäänsä oivaltavasti ja psykologisesti uskottavasti.

Pirjo Rissanen asuu Espoossa, mutta viihtyy parhaiten Savossa, Jäppilässä, missä sijaitsee loputonta remonttia ja raadantaa vaativa kesäpaikka vanhassa idyllisessä talossa järven rannalla. Pirjo Rissanen on vapaa kirjailija ja harrastaa rakennustöiden lisäksi vaeltamista ja matkustelua.

Tämäkin tuli luettua . Yli kuusisataa sivua pikkukaupungin tehtaan johtajan sekoilevasta sairaasta tyttärestä ja hänen ystävyydestään .Hieman sairas juttu , vähemmälläkin sivumäärällä olisi päätynyt samaan.Tuli taas kerran ihmeteltyä, mistä kirjoittaja ammentaa tarinansa . Kun minäkin luin , niin kaiketi lukee moni muukin .


Reipas, lämminhenkinen tarina pienen kyläkaupan ja pörröpäisen Paulan kohtaloista järvi-Suomen sydänmailla.
Enni Mustonen muistetaan viehättävästä maaseutuaiheisista tarinoistaan .

Tämä tuli käteen , kun olin sen sokkona tilannut isotekstisenä Ysiysille , mutta ei hän sitä lue , jos muuta on tarjolla .Nappasin sen käteeni yölukemiseksi ja näin unia ihanasta leppoisasta maaseutuelämästä. Enni Mustosen alkutaipaleen tuote vuodelta 1985.

Näettekö minut? Minä olen Iiris Lempivaara, minulla on levoton ja painava sydän, ja sen lisäksi viskipullo ja huuliharppu, jalassani hiihtohousut vuodelta 42." Jätetyksi tullut Iiris alkaa toteuttaa kumouksellista self help -terapiaa nimeltä "Näytät hyvältä korkeissa koroissa ja suklaatahroja leuassasi". Sitkeä harjoittelu kannattaa. Kun Aleksi yllättäen jättää Iiriksen seitsemän vuoden suhteen jälkeen ja tunnustaa, ettei koskaan rakastanut, edessä on uusi alku, joka aluksi näyttää lopulta. Mutta ei hätää, koulupsykologina Iiris kyllä keksii selviytymiskeinot! Naapurin kahdeksankymppisen Marja-Liisan, elämästä ja saippuaoopperoista omaksuttujen oppien sekä itse kehittämänsä terapiametodin avulla hän selviää suruistaan.
 Nyt on sitten "laatukirja " käsissä , puolessa välissä .En voi sanoa, että olisin hurmaantunut , vaikka kaiketi pitäisi olla ! Pulkkinen herkuttelee sanoilla, joskus tuntuu , että kaikilla sanoilla , mitä siihen tilanteeseen voi liittää tai jättää liittämättä, yhtä pötköä ja peräjälkeen .

Toivo on kuin kukkaan puhkeava puu

Koskettava lukuromaani äitien ja tyttärien, isien ja poikien risteävistä kohtaloista vallankumouksen jälkeisessä Iranissa.
Neda-tyttö syntyy vankilassa ja viedään äidiltään sylivauvana. Kolmivuotiaan Omidin vanhemmat pidätetään kesken perheen aterian. Nuoren Sheidan isä katoaa jälkiä jättämättä. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Neda, Omid ja Sheida kokoavat yhteen lapsuutensa sirpaleita. Iranin verinen lähihistoria on jättänyt jälkensä heistä jokaiseen. Jakarandapuun lapset on vaikuttava tarina äideistä ja tyttäristä, menetyksestä, rakkaudesta sekä toivosta, jota mikään määrä vääryyttä ei pysty sammuttamaan.

Maailma on muuttunut sen verran kovaksi , että tämä tarina ei minua järkyttänyt , oikeastaan heillä kaikilla -jokusta kuolemaa ja vankilareissua lukuun ottamatta - elämä kuljetti aika mukavasti . Päiväkirjamainen , aloittelevan teksti .

Mustosen idylliä lukiessa tuli ikävä maalle ja sen omalaatuiseen elämään . Onneksi en aikoinani poistanut tuvasta sivupenkkejä , missä kahvitettavat sitten olisivat istuneet ?! Juttu , joka ei tarkkaan selvinnyt eikä kokonaan poistunut .Hauska havainto aikanaan.

Kaksi tärkeää asiaa Pikkumiehen elämässä : reppu ja Vaarin lippis !
Tänään taivas heittelee hiukan vettä .Tervetullut juttu , kuumuus meinasi jo korventaa , vaikka Ysiysi istuskeli villapuserossaan sisällä . Ei kuulemma ollut yhtään kuuma ! Aikani rähinöityäni sain hänet siirtymään alas ja ulos  -ja kas- eilen hän nousi raput omaehtoisesti ennenkuin ennätin seuraansa ! Pelko oli sitten pois pyyhitty ja omasta pihan kesästä nauttiminen onnistuu .Villapuserolla tai ilman .Autossa minulla on cd täynnä vanhoja lastenlauluja .Pikkumies kuuntelee hartaana ja nappaa nopeaan sävelen sieltä ja toisen täältä .Näillä eväillä autoilu sujuu ja ehkä suuntaankin Espooseen  yllätysvisiitin , katsotaan nyt .