sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Viikon varrelta




. Kun Mirella ,jonka elämässä ei mikään tunnu olevan hyvin, katoaa, on Marialla selvitettävänä vielä yksi mysteeri lisää. Ruotsalainen jännityksen mestari Anna Jansson on tullut tunnetuksi Visbyhyn sijoittuvista dekkareistaan, joissa saaren historia ja vanhat myytit kohtaavat nykypäivän. Viidestoista Maria Wern -romaani keskittyy lapsen asemaan ja siihen, kuinka traumaattinen menneisyys varjostaa vieläkin Gotlannin asukkaiden elämää.

On kuin palaisi kotiin .Gotlanti ja Maria Wern ,aina ne koukuttavat .Kiinnostava ja hiukan surullinen kuvaus muinoisesta sodan vaikutuksesta vanhoissa ukoissa , peloista ja rasismista .

Rissasen "Terveisiä Armi " , mitä sanoisin ? Ensin ihmettelin . Teksti kulkee pakinatyylisesti ja tutusti , näinhän se monen ikäiseni elämä kulkee. Itseironia ,itsepetos , tuttuja monelle .Rissanen kyllä kuvaa Armiaan ja hänen  elämäänsä tyylillä , joka on sekä traaginen , koominen ja todellinen .Kyllä sieltä itsensä löytää monissa kohdissa .Kirjoja hänellä näyttää olevan runsaasti , huomasin lukeneeni ehkä pari , joita en muista, ehkä pitäisi lisätä hakuun . Muuten , tästä on tullut nyt kesän aikana uusin juttu , sarjoista ja jatkumoista kun tykkään , välistä lukematta jääneet ovat nyt tilauslistalla , kuten pari Maria Werniäkin ja Liza Marklundia , jonka lukemisen lopetin  liian raakuuden vuoksi .Nyt tuli uusi Marklund , pitäähän ne välijutut sitten lukea  ennen uusinta , jonka tietysti luen pelkästä uteliaisuudesta  ! Näin sitä koukutetaan !




Konserttiohjelmassa oli ensin Sibeliusta ja sitten SUNLEIF RASMUSSEN , FÄR-saarelainen säveltäjä . Kovin pitkin hampain esitystä odottelin , luinhan selostuksen ,outoa ja kummaa, hiukan jatsahtavaa. Mikä upea yllätys , sillä  "The Earth Anew 2  kiehtoi jopa miestä !  " Siinä tunsi olevansa kuin sumuisessa metsässä vuoren rinteellä  " ,sanoi mies ja niinhän se oli , satua ja metsän ääniä . Baritonikin oli , mutta se äänilaji ei minua kosketa , mutta se sopraano ! Cyndia Sieden , mikä kirkas ja kuulas ääni ! Ja taitavaa luritusta , koloratuurisopraano ! Todella nautittava ilta .
 
Näitä muusikoita on sitten enemmänkin .Pikkumies kokeili jo kitaraa , bassoa ja kaikenlaisia kalistimia , joiden nimeä mumminsa ei edes muista  .Silti se piano veti suurimman mielenkiinnon .Olisiko syy sama kuin keskimmäisellä , hän kun aikoinaan kesken viuluopintojen tuumasi siskolleen :" Sinä olet onnellinen , kun soitat pianoa ! Kun painat kosketinta , sieltä tulee juuri se ääni , mikä on tarkoitettu , eikä vähän sinne päin !" No , ehkä ei vielä olla noin tarkkoja. Käyttäytyminen oli kuitenkin 9+.
 
On se hyvä , että ostin uuden kameran ...ja jätän sen sitten kotiin , jotta voin kuvata kännykällä !  Ennen en olisi moisia otoksia edes kehdannut tallentaa , saati esitellä , mutta näin on maailma ja tekniikka edennyt , että Vanski lataa huonolaatuista kuvaa katsottavaksi ! Kun et tilannetta takaisin saa.
 
Eilen sain tarpeekseni miehen ikuisesta urheilun katsomisesta , vaikka enhän minä sitä katso .Silti . Hyppäsin autoon , ajoin Pihlikseen , herätin Satavuotiaan ruokalevolta , kampasin tukan , etsin kaulakorun ja korvikset ja ilmoitin , että nyt mennään .Taisi Satavuotias istua autossa ennenkuin tajusi tilanteen ja sittenhän ei enää mitään voinut . Yli yhdeksänkymppinen sisar asuu Hämeenlinnassa ja toinen Riihimäellä . Ensin Hämeenlinnaan sisko hakemaan , sitten Riihimäelle kahville  ,takaisin Hämeenlinnaan viemään sisko kotiin ja suunta Hesaan ja Pihlikseen .Ja kertaakaan ei mummu nukkunut ! Taitaa elämän uteliaisuus tuoda tuot pitkää ikää....
 
Tänään , urheilun loputtua , oli elokuvan vuoro. "Kätilö " , jota on suuresti mainostettu ja minkä kirjan olen jo aikaa sitten lukenut . En suuremmin pitänyt kirjasta , se oli synkkä ja kuvasi kurjaa elämää kurjasti . Niin oli myös elokuva , synkkä ja se tuotiin esiin hyvin suurella paukkeella ja metelillä . Paikoin kuvaus oli kaunista , Krista ehkä liian siloinen sodan keskelle .Kirjan lukeneena juonen kulkua oli helppo seurata , mies ei ollut lukenut ja sanoi juonen olleen poukkoileva ja katkeileva. Nykivä on ehkä sana , jonka sanoisin elokuvan kulkuun .Ei ollut minun suosikkini , mutta onhan se nähtävä , jotta tietää ,mistä puhuu.
 
 






6 kommenttia:

Lissu kirjoitti...

Tuo satavuotiaan herätys ja juhlakuntoon sonnustaminen on huippu juttu. Eloisaa meininkiä sulla piisaa muitenkin.

Raija kirjoitti...

Tuttu tuo kamerahomma,niin minullekin kävi,nytkin kävin Messilässä serkkujuhlissa ja kaksosten synttäreissä pienellä kameralla varustettuna.

Unknown kirjoitti...

Minun piti lukea vielä uudelleeenn, missä kaikkialla kävit äitisi kanssa. Aivan esimerkillistä. Liikkuminen ja toisten ihmisten tapaaminen pitävät ihmeen hyvässä kunnossa. Jaksaisikohan äitisi tulla vielä konserttiin lokakuussa?

Sari kirjoitti...

Mukavaa reissailua, ylellista aikaa perheen kanssa.

tuulikki kirjoitti...

Jospa on äidillä ja tyttärellä molemmilla vauhtia veressä, kun noin vaan kierrellään etelä-Suomen kaupunkeja - satavuotiaanakin! Napakkaa toimintaa, saat vauhtia mummoon kuin mummoon!

vanski kirjoitti...

Konsertti mietitään , kyllähän hän haluaisi kuulla Ursulaa!