lauantai 14. helmikuuta 2015

Ystävänpäivää




Finlandia-palkinnon ehdokas 2014
Valloittava romaani kesästä, jona nuori mies hankkii ensimmäiset kokemuksensa työelämästä, naisista ja alkoholista .

Luin Olli Jalosen loppuun  Ajankohtaisen kakkosen " Kehitysvamma-illan " jälkeen ja olin vihainen ! Jalosen kirjassa kehitysvammainen Rekku  antaa kasvot kehitysvammaiselle , silloin kun kehitysvamma ei ole "onnellinen asia :" Rekku on suurikokoinen , vahva aikuinen mies , joka ei ymmärrä omia voimiaan eikä kykene hillitsemään omaa suuttumustaan .Kirjan  päähenkilö , seitsentoistavuotias poika , lukee Rekun patjan alta löytynyttä kirjaa "Hiiriä ja ihmisiä " ja huomaa yhdennäköisyyden Rekun ja kirjan vajaamielisen Lennun välillä .Ehkä sen oli Rekkukin huomannut ja asiaa tavallaan surrut . Mutta suriko Kakkosen toimittajat ja yleisö haastateltaviaan !? Eivät surreet , heistä oli niin tavattoman ihanaa , kun sinä ja sinä olitte syntyneet kehitysvammaisiksi ja teidän oloja nyt sitten piti kohentaa ja parantaa ! Omat asunnot kaikille , laitokset pois , vapaa seksielämä -no , lapsia nyt  ehkä ei olisi suotava , kun eräskin nuori mies ilmoitti , että hän ehkä ei osaisi sitä kuitenkaan hoitaa ."Oletko Sanna koskaan toivonut , että olisit terve ? Että et olisikaan kehitysvammainen ?" "En koskaan  , minä haluan olla minä ja tällainen .Kaikkien pitää saada syntyä , oli niillä mikä vamma tahansa  ." Juuri niin , sanoi toimittaja ja kysäisi nuorelta naiskansanedustajalta , joka oli vuosi sitten saanut vauvan , että näinkö on ?! On näin , sanoi edustaja , olen ihan samaa mieltä  . Kaikillehan nykyisin tarjotaan sikiöseulonta , minäkin otin sen ." Niinpä , toimittajat olivat armollisia ja jättivät kysymättä , miksi hän seulonnan otti ja mitä hän olisi tehnyt , jos sikiö olisi osoittautunut kehitysvammaiseksi . Penkillä istui yksi isä ja piteli sylissään kuusivuotiasta tyttöä , joka oli vaurioitunut synnytyksessä moninaisesti .Lapsi tarvitsi kaiken avun , mitä voi antaa , myös laitoshoidon , jonka kannattaja isä oli . Nyt kellään ei ollut vastaan sanomista laitoshoidosta , tytöstä ei koskaan tulee edes avustettavaa yksineläjää. Tämä isä oli ainoa, joka ajatteli lapsen näkökulmasta , kipuja , mitä lapsi kokee.
Ilta oli huonosti hoidettu . Totta kai jokainen vanhempi rakastaa lastaan  vammaisenakin , mutta mitä ajattelee pieni limaklöntti kohdussa tulevasta kehitysvammaelämästään , joka toki voi olla osin hyvääkin , mutta enimmin huonoa ja avustettavaa !? Se ei ajattele yhtään mitään , se haluaa pois ja toivoo tilalle uuden terveen alun .

Kummallinen helmikuu .Penkkariajelut on tavallisesti hoideltu kovassa pakkasessa , nyt vesisateessa . Jutut Pikkumiehen kanssa koettelevat mielikuvitusta , kun lunta on vain pihassa juuri sen verran , että keittiöhommiin päästään . Suksetkaan eivät luonnistaneet , yritettiin kyllä . Nyt jos olisi vielä omakotitalo ,niin kohtahan näillä keleillä päästäisiin  istutushommiin, multaa nyt kaivelemaan kuitenkin .Sisäleikkejä kyllä on , mutta ulkona olo rauhoittaa tarhan hälinöissä väsyneen pikkumiehen .

Miten se sanotaankaan ? "Kun Hei Fatsouw "! Ei ehkä mennyt ihan oikein tarkistamatta , mutta Kiinalainen Uusi Vuosi on tuloillaan ja Hesassa Lasipalatsin edessä on  "Lyhtysotilaat ", tuotu tekstin mukaan Pekingistä asti .Näitä on hyvä katsella , kun matka on pitkä katsomaan oikeita terrakottasotilaita ja hyväähän ne tekevät meidän pimeässä keväässä .Kaikki valo  ulkona otetaan vastaan mielihyvin , sisällä ei auringonpaisteesta niin väliä , pölypunkit innostuvat tanssimaan.






2 kommenttia:

Lissu kirjoitti...

Kerro hiukan tarkemmin käsityksesi Jalosen kirjasta. Kiinnostaa kovasti. Kakkosen kehitysvammaohjelmaa en katsonut, joten siitä en osaa sanoa mitään.

Muuten: ulkoilma rauhoittaa ja nukuttaa aikuistakin. Kokemusta on!

Sari kirjoitti...

Vuohen vuotta! Ja aurinkoa lahetan teille valoksi... Ja Kalasataman kuvat, johan on tyomaa!