Toive kaikilla sama...

 Naisen paras ystävä jatkaa laadukkaan psykologisen trillerin perinnettä.
Tapahtumat tiivistyvät elokuisen helteen uuvuttamassa itäsuomalaisessa pikkukaupungissa, jonne päähenkilö on saapunut etsimään kaikista naisistaan sitä ainoata, joka on rohjennut jättää hänet, ainoata, jota hän todella tarvitsee. Matka ei suju aivan niin kuin pitäisi, tilaisuus tekee varkaan ja tapahtuu rikos, sattumalta ja suunnittelematta, ja sen kohteenakin on henkilö, joka on tekijälle täysin yhdentekevä. Mutta mitä sisäisesti tapahtuu hurmaavalle miehelle, naisen parhaalle ystävälle? Ja kuka hän oikeastaan on?
Romaanin toisena näkökulmahenkilönä on yli viisikymppinen naiskomisario, jonka perhekin kytkeytyy tapahtumien kulkuun.

Luin Variksen kirjan melkein yhdellä lukemalla , sujuvaa tekstiä ja nopea luettava. Mutta , unohdin jo heti seuraavana päivänä , mistä kirja kertoi !Asia oli tarkistettava netistä ja tokihan sen sitten muistin .Mistä lie kertoo moinen juttu , jonkun kirjan kohdalla vain näin tapahtuu .

No , tuo yli 800 sivuinen järkäle  "Totuus Harry Quebertin tapauksesta " jää kyllä mieleen , sen verran koukuttava kirja oli .Tarina rikoksesta , rakkaudesta , kirjan kirjoittamisen vaikeudesta sekä kirjan julkistamisen monimutkaisuudesta .Totuudesta ja mainosmaailman vääristymistä . Juoni oli kuin hämähäkin verkko , aina tuli uusia näkökulmia ja totuuksia , jotka pyyhkäisivät edelliset uusien tieltä .Lomittaen palattiin nykyajasta menneeseen , kenen milloinkin kokemiset palauttaen . Silti tarina piti eteni jouhevasti ja ikävä tuli vasta kirjan loputtua , nyt se oli luettu .

Systeri  muuttaa Kalasatamaan  asuttuaan aikuiselämänsä Kallion taiteilijapiireissä , lähellä monimuotoista kuppilaelämää .Jotenkin hämää nämä myyntitavat , "esteetöntä asuntoa" kaupataan todella esteelliseen ympäristöön, tällä hetkellä paikka on suurta rakennustyömaata vailla minkäänlaisia palveluita . Muutto pitää systerin kiireisenä , ei siinä jouda Satavuotiaan huushollia siivoamaan . Joten minä ratkaisin asian käyttämällä lapsityövoimaa ! Pikkumies imuroi innolla ja kunnolla alakerran , otti pölytkin huiskulla tarkoin ja ravisteli huiskun pihan ovella . Taisi tulla paremmin imuroitua kuin systerin hommissa ...

 Eilinen oli tapahtumaa täynnä . Ensin bridge ja sieltä kävellen Kiasman eteen , jossa odotti ryhmä naisia ja yksi mies , sekä musta mersu , Kovasen tilausbussi . Sirkku oli varustautunut shampanjalla ja pikkusuolaisella , mikä maistuikin pelkän kahvin jälkeen . Suunta oli Lohjalle ,Cafe Lauriin , jossa meitä odotti Sirkka-Liisa Sassin teksteihin sovitetut ja esitetyt laulut .KapSäkin kaksi laulajanaista vetäisivät esityksensä jatsahtavaan tyyliin  , välissä Sirkka-Liisa lauloi käheällä äänellään muutaman mainion pikkuhärskin jutun .Kahvilassa oli eurooppalainen tunnelma ahtauksineen , likellä istuttiin , mutta kuitenkin eri pöydissä , ei siis yhteistä jutuskelua päässyt syntymään .Sääli . Mutta ilta oli mukava ja ainahan elävä musiikki innostaa .