perjantai 6. joulukuuta 2013

Joulukirje


 Pitäisi kirjoittaa Joulukirje .Kortit on jo kuoressa  , merkit ostettuina  , mutta sitä joulutunnelmaa vaan ei näy ! Ulkona sataa vettä ja tuulee niin , etteipä sinne juuri ole asiaa , kun ei ole sitä koiraakaan !  Pikkumiehen kanssa voi aina touhuta muuta kivaa  ja Isomummia ei ulos saa kuin pakon voimalla !

Ysiysi vietti siis synkkäreitään  ja oli hämmästyksestä mykkyrällä , kun niin moni kuitenkin osasi tulla häntä juhlistamaan !Kukkia tuli ja syötävä riitti , kekkerit onnistuivat . Seuraava päivä menikin sitten punkan pohjalla , eli ei se kunto nyt ihan niin ruusuinen ole kuin merkkipäivänä annettiin olettaa ! Televisio on hyvä seuralainen , onneksi näkö ja kuulo mahdollistavat sen ajanvietteen , kirjakin tulee joskus luettua , lehtien otsikot kahlattua .Ei  siis ihan tästä maailman menosta ole pudonnut , tosin kiinnostus on laimennut, mihin hän niitä tarvitsisikaan ! Kunhan nyt jaksaa seurata oman perheen tapahtumia , se riittänee.  Ysiysi asuu yksin kaksitasoisessa rivarissaan , kerran päivässä käy joku hoitajan tapainen lämmittämässä ruuan  ja lopun ajan hän sitten napostelee yläkertaan valmiiksi tuotuja herkkujaan ! No , ei nyt aina ihan herkkujakaan, ne terveelliset ja kuntoa kohottavat maistuvat "kamalalle " ...mutta syötävä on , kun vanhin niitä eteen kantaa. Pesijäkin käy kerran viikossa ...viimeksi Ysiysi pyysi pesemään jalat ..."Mutta minähän kastun sitten !" oli nuoren pesijän tokaisu ja katseli , kun Ysiysi kurkotteli omia jalkojaan kohti . Että se kotihoito ja sen taso , ja  usein asiakas ei saa sanottua kuin kiitos ! Mutta Joulu tulee tuohonkin rivariin .


 Viivan toisesta päässä on sitten tuo Pikkumies . Ihmettä riittää sekä kaksivuotiaalle että meille isovanhemmille .Lähdimme Joulua katsomaan .Rautatientorilla on jokavuotinen luistinrata , siellä keskellä päivää pari piruettia tekevää luistelijaa , "Daniel kanssa luistelee " , toki toki , kunhan vielä vähän kasvaa !Ihmettä riitti tunnin verran . Mutkittelimme remontissa olevan Keskuskadun  kohti Stockmannin Joulu-ikkunaa , toiveissa tontut ! Ei ollut tonttuja , oli metsän elämää, joka sinänsä kiinnosti , mutta sieltä puuttui se tärkein , eli ne tontut ! Tuli välittömästi mieleen tämä suomalainen uusi tapa kohdata Joulu ilman kaikkea sitä mikä meille ja vielä meidänkin lapsille teki sen joulun ! Eli Joulusatu tonttuineen, joulupukkeineen ja enkeleineen ! Sääli  muita lapsia , meillä kyllä satu elää !

Espaa kävellessä löytyi toki tonttujakin , jotka kelpasivat korvikkeeksi , pieniä vaan olivat .Mutta Aarikan ikkunassa oli JUNA  ihan täynnä pikkutonttuja , siihen tämä meidän tonttu liimautui ja juttukin siirtyi illan mittaan vähän väliä junaan ja sen matkustajiin .Junankuljettaja taitaa kaverista tulla , ellen sitä ennen onnistu saamaan häntä musiikin pariin !Vaikka voihan sitä olla soittava junankuljettajakin , miksikäs ei .


Vaaria alkoi palella , pitäisi päästä jonnekin sisään ja kahvikupposelle. Suurtoria vastapäätä on Sederholmin-talo, se on käsite , vanhaa historiaa. Sinne on Kaupunki tehnyt "Lastenkaupungin " , jossa  lapset saavat touhuta omien mielijohteidensa mukaan . Talossa on nukketeatteri käsinukkeineen , suutarinmökki , joka kyllä näytti olevan ihan muussa käytössä  ja kauppa , jonka hyllyillä oli makkaroita , leipiä, porkkanoita , perunoita , kanamunia ja monenmoisia vanhamallisia astioita .Sinne meidän leipuri ja kokkipoika suunnisti ja siellä hän pysyi yli kaksi tuntia , väliin kävi ohjastamassa hevosta kiesseillä .Mikään ei ollut "oikeaa " ja hyvin näytti leikit sujuvan , vaikka mikään ei äännellyt , liikkunut tai välkkynyt !

Kotona oli sitten uusi aika : Äiti -Mamma tuli töistä .Pikkumies tarrasi käsilaukkuun ja ilmoitti , että "pelataan "! Kassista löytyi ipad , jonne Mamma oli ladannut palapelejä ja monenlaisia lasten videopelejä .Vaari ja Mummi katselivat ihmeissään , kun pieni mies napsautti haluamansa pelin auki ja sitten vaan sormi liukkaasti liikkeelle ! Siinä me isovanhemmat opettelimme videopelin taitoja kaksivuotiaan opastuksella ! Ennen lapsi sai äidinmaidossa hiukan sitä ja vähän tuota , nyt se näyttää saavan valmiin osaamisen taidon !Ei ole ihme , että koululaisilla menee huonosti , hehän ovat reilusti edellä opettajiensa osaamista  !Kuinka tämä maailma nyt näin päin kääntyi !?

Jotain nyt kuitenkin on vielä opeteltava ihan vanhalla tavalla , oltiin Konsertissa kuuntelemassa Tuomas Ylisen sello-sooloa .Se oppi ei tule tietokonetta  tuijotellessa . Ihan helpotti . Vaikka tietokoneen ystävä olenkin .

Tämäkin kirjoitus päätyy Blogiini , josta sen voivat lukea he , joita juttuni -kirjeiksi niitä kutsun - kiinnostavat . Jouluun on vielä matkaa , ehkä teen tästä joulukirjeen , ehkä en ...mutta ainahan voi toivotella Hyviä Jouluja ja Onnellisia Tulevia Vuosia ...vaikka useammankin kerran  !

vanski.blogspot.com



4 kommenttia:

Lissu kirjoitti...

Kiitokset joulujutustasi. Paljon tarjoat ajattelemisen aihetta, olipa kyseessä vanhus tai lapset.

Ehkä tästä maailma hiukan valkenee, jos luvattu lumisade yltää eteläänkin sulamatta saman tien vedeksi.

tuulikki kirjoitti...

Lapsen kanssa on ihmettä kerrakseen - monessakin mielessä! Siksi varmaan tykkään olla lasten kanssa. Ei tule aika pitkäksi ja oppii monia uusiakin asioita ja vanhat kertautuvat.
Maa valkeni perinteisen itsenäisyypäivän lumi/räntäsateen myötä - kestäminen onkin sitten jo toinen juttu.
Hieno oli sellon sointi! Keskiviikkona olin kuuntelemassa samaa konserttia.

Susse kirjoitti...

Samoin vanski, jouluja ja uusia vuosia sinnekin!

Sari kirjoitti...

Helsingin joulukadut ja ikkunat, muistoissani kauniit!