Hella , mutta ei Niskavuoren Heta

Hella Wuolijoki - viisari
Hella Wuolijoen vuosina 1920-40 emännöimä Marlebäckin –kartano, Iitin Lyöttilässä on monen tragedian Niskavuori. Kartano on tunnettu Hellan jälkeenkin ...viisari.suntuubi.com/?cat=20 - Välimuistissa - Samankaltaisia

Mikä tarina komeaakin komeammasta kartanosta ! Ei muuta kuin kansien väliin ja luettavaksi.Käykääpä lukaisemassa.

Hella Wuolijoki vuoteen 1908 Ella Murrik (1886–1954)
Hella Wuolijoki oli kuuluisa ja hyvin suosittu näytelmäkirjailija, joka toimi aktiivisesti myös politiikassa.
• yleisradion pääjohtaja• rauhantunnustelija• kansanedustaja• vapaa toimittaja• kirjailija • liikenainen

– Työ oli muodikkaasti sanottuna haasteellinen ja olen ylpeä ja onnellinen, että sain roolin tehdä, Weckström sanoo Hella näyttelevä Tiina Weckström.
.
Tiina Weckström kertoo yllättyneensä, kun ohjaaja Juha Wuolijoki tarjosi roolia. Tiina Weckströmin Hella ei ole näköispatsas, sillä Tiinan olemus on naisellisempi kuin matroonamaisemman Wuolijoen. Elokuvassa Hella myös puhuu enemmän ilmeillään kuin sanoillaan.
Hella Wuolijoen elämästä elokuvassa on kolmenkymmenen vuoden jakso. Hänen elämänsä kulkee rikkaasta teollisuusnaisesta vararikkoon ja maanpetossyytteen takia vankilaan ja vapauteen. Elokuva päättyy, kun Hellan tytär Vappu Tuomioja tulee äitiään vastaan vankilan portille.
Kaikki tuntevat Niskavuori-näytelmien henkilöt ja tarinat, mutta Hella Wuolijoen elämä on monille tuntemattomampi. Käsikirjoittaja Outi Nyytäjän ja ohjaaja Juha Wuolijoen yhteinen tutkimusmatka Hella Wuolijoen menneisyyteen vahvisti molempien uskoa siihen, että tämä tarina pitää kertoa juuri nyt.
Hella Wuolijoki (1886–1954) syntyi Virossa Ella Murrikina ja loi näyttävän uran Suomessa. Hän oli kuuluisa näytelmäkirjailija, poliitikko ja liikenainen. Wuolijoki istui sodan aikana vankilassa maanpetoksesta ja vapautettiin sodan päätyttyä. Yleisradion pääjohtaja hän toimi vuosina 1944–1949.
Vaatimattomista oloista kotoisin oleva Hella nousee nopeasti Euroopan seurapiireihin. Hankkeet, joihin hän tarttuu, tuntuvat muuttuvan kullaksi, ja Niskavuori-näytelmät menestyvät Hollywoodia myöten.
Maailmansotien ravistellessa Eurooppaa tiedustelupalvelut kiinnostuvat Hellasta. Hänen jäljilleen lähtee Valpon etsivä, jonka elämäntehtäväksi muodostuu Hellan kukistaminen.
Hella W
ohjaus Juha Wuolijoki
käsikirjoitus Outi Nyytäjä ja Juha Wuolijoki
päärooleissa Tiina Weckström, Hannu-Pekka Björkman, Matleena Kuusinen

Pitäähän tuo elokuva nähdä ,jo historiansa vuoksi. Mutta siinä suhteessa elokuva ei suuria tarjonnut , se vain raapaisi pintaa .Ja herätti ehkä kiinnostuksen , mitä oikein tapahtuikaan .Elokuvan kuvaus oli hyvin , hyvin kaunista .Tuntuikin , että suurin paino oli laitettu nimenomaa kuvaukseen sisällön kärsiessä ylimalkaisuudesta , ehkä tahallisesta , sillä verestäessäni muistia netissä , huomio kiinnittyi Hellan kovasti monipuoliseen elämään.Hän tuntui riittäneen joka suuntaan ja kaikkeen tehokkaasti .Sääli , että moisia geenejä ei ole siirretty suuremmalle perillisjoukolle , yksi tytär ja hänelläkin yksi poika ja pojalla ei kuulemma yhtään .Tämä Juha on sitten hyvinkin väärän puun takaa sukulainen ja ote kerrontaan oli väljähtynyt sukupolvien mittaan.Hellasta oli poistettu puhti . Hieman pitkävetinen luettelomainen toteutus , mutta onhan se suomalainen ja siksi katsottavaksi tarpeellinen .

Kirja kertoo pienestä Pete-pojasta. Pete nauttii lapsuudestaan, vaikka sitä varjostaakin isäpuolen alkoholismi ja väkivaltainen käytös. Pyrin kuvaamaan tapahtumia lapsen näkökulmasta. Lapselle on ominaista ajatella, että tällaista oma elämäni on, ja tällaista elämän pitääkin olla. Lapsi ei kyseenalaista.
– Romaani kertoo siitä, miten perhe selviää eteenpäin vaikeuksista, viinasta ja väkivallasta huolimatta, näyttelijä sanoo.

Tumman veden päällä .Epäröin ottaa kirjaa käsiini , sillä sitä mainostettiin lapsen näkökulmasta katsottuna pienoiseksi perhehelvetin kuvaukseksi.Se on kuitenkin osoittautunut ihan muuksi .Väkivaltaisuus on sivuseikka , se vain on mukana , se on äidin ja isän juttu . Petellä on mummu ja pappa ja mielikuvitus , jonne voi aina elämän kovilla hetkillä paeta .Onneksi lapsi osaa sen taidon ja sääli , että se katoaa aikuiseksi kasvaessa.Mutta siinä Franzen on väärässä,että lapsi ei kyseenalaista .Kyllä se kyseenalaistaa .Eikä unohda.Luettavaa on vielä jäljellä , katsotaan ,miten Peten kyseenalaistamisen käy .