Vaasalainen ystäväni soitti ja tiedusteli , miten joulu meillä meni .Mitä oli tarjolla ja oliko yleensä mitään , mitä voisi sanoa traditionaaliseksi jouluruuaksi .No , eihän meillä vaasalaista traditiota onnistuta ikinä nauttimaan. Siihenhän kuuluu pitkän kaavan mukainen alkulämmittely , sen jälkeen kinkut , laatikot ja rosollit ja sitten jälkiruoka , laatua en nyt enää muista , on sen nauttimisesta sen verran kauan aikaa. Yritin hiljalleen tarjota ajatusta , että vatsa ei vedä , rosolli ei maistu , nuoriso tarvitsee vihreänsä . Mutta vaasalainen , hän ei notkauta leukaansa moisiin syömisiin , niitä voi kuulemma syödä joka päivä koko vuoden ajan ! Totta kai , mutta ei punaisen joululiinan

,kristallien , Nanny Steelin aterimien ja kiinalaisen lohikäärmekuvioisten lautasten kanssa.Ja kinkku siihen keskelle , niin johan on meidän perheellä jouluolo !Kiristyipä itse kunkin vatsan seutu ja lopulta hedelmäsalaatti kevyenä loppuna jäätelön kera tasapainotti kuvun kohtaa ,antaen tilaa punaiselle juomalle ja tortulle .Eikö muka kelpaa ?
Ja se illan varsinainen juttu

-Joulupukin tuomat moninaiset paketit ! Jonnekin "alle " ne oli saatava ja kun kuusi ei kerrostaloon sovi ja koristeetkin olivat varastossa , niin pöydän alus tuntui sopivan hankalalta paikalta .Sieltä ne löytyivät , Amerikan ja Korvatunturin paketit .Kovaa ja pehmeää , pääasia , että oli paljon , mitä avata , arvata ja rapistella , muistella . Kiitos narujen solmijoille.
Aikuisten huusholli salli olla menemättä ulos pyhinä , varsinkin kun lumi haittasi jo suorastaan liikkumista .Kirjat , pari elokuvaa ja ruokaa nälän taltuttamiseksi, siinä ne meni .Kunnes Tapanina alkoi happi loppua , oli pakko päästä ulos.Upea luminen maisema , puhdasta ja valkoista . Yksin sain kulkea Tokoinlahden ympäri korkeassa lumikourussa , lunta oli tuon aidan ylärimaan ,

pääni yläpuolelle molemmin puolin .Olo oli kuin dekkarissa , mitä vain voisi tapahtua ja kukaan ei näkisi .Tänään lumi oli jo laskeutunut ja jokunen kulkijakin liikenteessä .
4 kommenttia:
Olen nyt istunut kolmessa joulupöydässä. Aattona Sepänkadulla notkuvassa suomalais-italialaisessa herkkupöydässä, minkä kruunasi kirkkokonsertin solistin yksityinen konsertti. Nonnan huonovointisuuden vuoksi jätimme aaton kirkossakäynnin väliin, vaan hienoa oli kuunnella laulua ilman säestystäkin. Joulupäivänä hain juuri sairaalasta päässeen veljeni perinteistä jouluruokaa maistelemaan. Askel oli hidas ja muutenkin olonsa väsynyt, vaan jaksoi hän sentään tulla kun hain ja vein autollani. Tapanina olin kutsunut klaanin poronpaistille ja lisukkeina oli mm. kaikkea keräämääni (sieniä, mustikoita, mansikoita). Mustikkapiirakka nostaa pisteitäni erityisesti lastenlasten silmissä! Nyt sitten paarustan talvimaiseman kourussa, suksilla tosin liikkuu ketterämmin.
Tuntuu hyvältä joululta . Mitä kuuluu italialaiseen pöytään ?Onko maalla yhtä paljon lunta kuin kaupungissa ? Kaunista ainakin ..nauti.
Italialaiseen pöytään kuuluu monenlaista ja sekalaista mm. kalaa (ei kuitenkaan lipeäkalaa),savustettua ankeriasta, katkarapuja tai muita frutti di mare, panetonea (pullan tapaista), juomina mm. Vecchia romagnaa (brändi), Amarettoa (mantelilikööri), espressoa ja tietysti viiniä ruokajuomana.
Maalla on valtavasti lunta, neitseellisen kaunista, naapuri sentään aurasi tien pihaan, joten ei tarvitse nivusia myöten lumessa kahlata.
Jänniä jouluja teillä siellä Hesan päässä. Ja luntakin niin että Lappia myöten ihmetellään, kuten Inarista tulleessa kortissa sinne jouluksi Siuntiosta karannut ystävä kertoo.
Mitkähän traditiot aikuisten huusholleissa on vallalla, kun vuosi vaihtuu?
Lähetä kommentti