lauantai 27. marraskuuta 2010

Ei muuta kuin menoksi

Helsinkiin tuli talvi . Pakkanen paukkui kahdessatoista miinuksessa , tuiskutti ja puhalsi. Ihmiset palelivat , minä en .Olin pukeutunut talveen . Lumi sotki liikenteen , autot liukastelivat ja tuli ruuhka.Lämmitetyllä Espalla nojasi talon nurkkaan Romaniasta tullut kerjäläinen.Heitä on jo niin paljon , että olen opetellut kovettamaan itseni ja kävelen ohi.
Minä en muutamalla lantilla kykene ratkisemaan heidän ongelmaansa , se on valtiovallan käsissä, ja olen ilman todellista tietoa sitä mieltä , että heillä on parempi elämä kotimaassaan kuin kadulla Suomessa. Tämän päivän tieto kertoo , että heidät on "maksettu " kotimaahansa,mutta luultavasti kevät tuo heidät takaisin.Ongelma on tullut jäädäkseen .

Jostain syystä joulunalusviikot täyttyvät erilaisista menoista , tämäkin viikko on ollut yhtä juhlaa.
Kävelin tuiskussa maanantaibridgen jälkeen Kirjakerhoon ja tapasin siellä "lasteni pikkupiian ", liki 25 vuoden jälkeen ! Naamakirja on mainio väylä luoda ajantasalle vanhat tuttavuudet. Eipä silti , tämä "tyttö "(hän pysyy minulle ikuisesti ikäänkuin tyttärenä ) on kuulumiset kertoillut joulukirjeessä kaikkien näiden vuosien ajan, silti Naamakirja tuo ikäänkuin lähemmäksi -ja nythän tuo kontakti on pidettävä ihan oikeasti ainakin kahvikuppitasolla ! Keskiviikko oli laiskan jumppapäivä.Pelkkä kävely ei voitele joka nurkkaa , joten olen röyhkeästi sujahtanut nuorimmaiseni väänneltäväksi , ei minusta balettitanssijaa saa , mutta liikkuminen ei tuota myöskään tuskaa!Ehkä sekin on jo jotain tällä iällä .Keskiviikko on myös espanjan opintojeni päivä ja tällä tuiskuisella talvisäällä kävelytin vävypojan kaupungin halki mukavaan kuppilaan , jossa puhe kulki enemmän ja vähemmän luistavasti .Vuoroin suomea , vuoroin espanjaa.Mutta -poco a poco , kuten hän sanoi.Ei muuten kuubalainen ollut moksiskaan suomalaisesta talvesta , tuumi , jotta vaatetta päälle vain !Ehkä hän pärjää...

Sitten oli konsertti .Rautavaaraa , jota en juuri rakasta.Sellossa huippunimi Truls Mork Norjasta.Konsertti yllätti , se oli kaikkinensa hyvä : kaunista , taitavaa ja mielenkiintoista.Hyvä päätös tälle syksylle. --Tuuli oli muuttunut hesalaiseksi viimaksi ja pisteli kasvoja , muuten olin kyllä varustautunut itse kudotuilla villadamaskeilla (suositan ) ja aikaa sitten lahdatuilla minkinnahoilla.Aurinko paistoi kuin keväällä , oli siis aika mukava ilma kävellä Naisliittoon Aurorankadulle.Bridge sujui ilman suurempia mokia , oli puherikas päivä. Illalla kävelimme vielä Johanneksen kirkkoon kuulemaan Cantores Minoresin joulukonserttia , jonka Helsingin Sanomat tarjosi lukijoilleen.Kaunis kirkko , herkät äänet ja joululaulut, siitä se Joulun tunnelma voi alkaa.








1 kommentti:

Lissu kirjoitti...

Hei Vanski, ihanaa päästä lukemaan tekstejäsi ja aatoksiasi! Niin kyllä kolottaa ja kiristää joka paikkaa ja on niin jäykkää että, pitäisi varmaan joskus päästä sen nuorimmaisen käsittelyyn - josko kivut hellittäisi!
Pidetään kahvikuppi mielssä!
-lissu-