keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Puhdasta musiikkia


Straussin koominen rakkautta ja juonitteluja käsittelevä mestariteos tapahtuu 1700-luvun Wienissä. Renée Fleming laulaa Marsalkattaren roolin ja Susan Graham esiintyy housuroolissa hänen nuorena rakastajanaan. Musiikillinen johtaja James Levine johtaa orkesteria. Muissa rooleissa kuullaan mm. Kristinn Sigmundssonia ja Thomas Allenia.
Kapellimestari: Edo de Waart
Leffaooppera -Metropolitan - "Ruusuritari" , Straussia .Valssin säveliä , vaan ei valssin askeleita. Teos on Reneen kertoman mukaan sävelletty kolmelle sopraanolle , kahdelle naiselle ja yhdelle miehelle , loistavia laulajia kaikki , erityisesti Renee Fleming on suosikkini. Yllätävän hidastempoista meno kuitenkin oli , ajatellen tapahtumien vauhdikkuutta .Musiikki oli tasaisen soljuvaa ja kaunista , nousematta yhdenkään laulun kohdalla toista korkeammalle , ellei sitten ihan lopun kauniit yhteisaariat.Esityksen kesto oli huikeat melkein viisi tuntia , tosin kahdella väliajalla .Ysivitonen istui tarkkana kuuntelemassa , kun ensin sain kammettua hänet portaita ylös penkilleen .Maxim on kaunis vanha teatteri , ilman hissiä.
Mies haki ja vei Anopin Pihlikseen , satumaahan sokerihuurrettuine puineen . Ajelimme entisiä asuinpaikkoja , Helsingin lähiöitä , yöllä , valojen antaessa ihan oman ilmeensä tykkilumesta notkuville puille ja pensaille .On niin kaunista , turha ottaa edes kameraa , en pysty kuitenkaan ikuistamaan filmille kaikkea tuota , ikuistan sen sieluuni ja pidän siellä.

1 kommentti:

tuulikki kirjoitti...

Kuvaan jopa keittiöni ikkunasta tätä lähiöupeutta kaiken aikaa! En edes muista, onko näin kaunista talvea nähty cityssä, vaikka olenkin asunut vuodesta 1961 Hesassa. Viiden tunnin oopperarupeama olisi kenelle tahansa suoritus, vaan että yhdeksänkymmpisellä on yhä virtaa... upeeta!