Olimme katsomassa Kansallisen Willensaunassa Eugene O,Neillin "Pitkä päivänmatka yöhön ".Seurueeseen kuului mies, tytär ja Mummi.Esitys kesti kolme ja puoli tuntia , kunnioitettava saavutus jokaiselta , sillä nykyaika oli ajanut näytelmän sisällön ohi .Kuvaus perhehelvetistä -osin omaelämänkerrallinen -ei kosketa nykyihmistä , jolle nuo , ennen niin piilossa perheen seinien sisällä pidetyt ongelmat, ovat jokapäiväistä kokemusta .Alkoholi , huumeet, riidat ."Olen niin kyllästynyt katselemaan teatterissa ainaista huutoa ja riitelyä !"kommentoi tytär.Se siitä perillisensä sivistämisen yrityksestä.Tai kenenkään muunkaan .Kukaan meistä ei saanut ylentävää tunnetta mukaansa , kuten teatteriesityksen jälkeen kuuluisi saada.Vain hyvät näyttelijät -Esko Salminen ja Terhi Panula -kohottivat näytelmän tason katsomisen arvoiseksi.Ja se , että enää ei tarvitse lukea ohjelmistoa ja voivotella , että tuokin pitäisi käydä katsomassa !
Helsingissä on ihana talvi ! Lenkkikaveriksi kaipaisin nyt sitä koiraa , mies kun kulkee omia teitään ihan ilman narua ...
1 kommentti:
Joulun toivotukset kauniiseen lumi-Helsinkiin!
Lähetä kommentti