Tänään oli kuuma päivä .Parhaan ystäväni tytär oli tullut lastaan kastamaan kotimaahan , halusin nähdä vauvan , vauvahöppänä kun olen .Harvoin lähden liikenteeseen autolla , keskikaupungilla liikun jalan, mutta vauva laittoi istumaan rattiin ja suuntaamaan kohti periferiaa-Espoota , joka yhtä hyvin voisi olla Bembölessä tai Turussa . Landen ja kaupungin välimaastossa . No , vauva oli mennyt grillaamaan jonnekin naapuriin , joten jäin juomaan brasilialaista kahvia (mistä ihmeestä he sitäkin ostavat-Brasilian ajoista on ikuisuus !) ja nauttimaan Suomen suvesta ! Istuin varmaan yli isäntäväen aikaodotusten , mutta kerrostalo ja helle eivät houkuttaneet, joten otin tietoisen riskin .
Nautittuani sievoisen annoksen linnunlaulusta ja upeasta , satumaailmaksi kasvaneesta pihasta , hurautin takaisin kaupungin vilinään ja kerrostaloon , joka illan tullen muuttui ihan mukavaksi ja viileäksi paikaksi .Kaupungissakin voi asua ja elää ,kesälläkin .
1 kommentti:
Kerrostalon kuumuus on hikinen tuttu minullekin. Aamusta alkaen aurinko porottaa, kun porottaa, ja siirtyy vasta kahden tietämissä niin, että jään varjoon. Ensimmäisenä Turun-kesänäni 2003 lämpöä oli sisälläkin siinä 30 - 34 astetta koko hellejakson, jota kesti kolme viikkoa. Silloin kelpasi pakopaikaksi - ja muutenkin - merenranta tuulineen. Nyt hyvä rantakaveri, serkkuni, on käsittämättömän sairas. Häntä ei enää mikään pelasta. Tuskin ihan pian jaksan rannoilla kuljeskella minäkään. Kiitos osanotostasi.
Lähetä kommentti