sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Kaamosta ja nostalgiaa



Arkisin keskipäivällä televisio näyttää vanhoja suomalaisia elokuvia .Vietin tosi laiskan päivän , avasin telkkarin ja siirryin nostalgiaan ! Kaikki muistutti menneestä , tosin ajankuva oli neljäkymmenluvun lopulta ,silti vaatetus , hiukset , keittiöpiiat kommentteineen ja ne suuret juhlat tarjottavineen ja puheineen ! Tosin mikään noista ei koskenut meikäläistä missään muussa mielessä kuin kirjojen sivuilta , Aino Räsänen luetutti meikäläistä  ja laittoi meilikuvituksen lentoon !Päätin tutustua uudelleen Räsäseen , menin Kirjaston tilaussivuille ja hämmästyin suuresti ! Helena -kirjoja oli ehkä kolmetoista ,jopa vanhoista oli otettu uusintapainoksia vielä vuosi sitten ! Enkä edes saanut välittömästi kuin kaksi kirjaa , muut olivat lainassa ! Lukukokemus odottaa yöpöydällä  , mietin  koenko nostalgiaa myös kirjan kautta vai hiipuuko innostus , eli pilaanko vanhan  tunnelman  uudelleen lämmittelyllä .Toisaalta  , aika hyvin on aikaa kestänyt , jos siitä edelleen otetaan uusia painoksia. Se jää nyt nähtäväksi .Elokuvia kyllä katson edelleen pilaantumatta ,sukellan maalaismaisemaan ja  upeaan digitoituun mustavalkokuvaan !
Seuraava päivä meni Pikkumiehen kanssa musisoinnissa .Hänellä on mieluinen opettaja ja ainakin tällä kertaa oli läksytkin opeteltu ,kotona se on äidin huolena ja pianotunnilla sitten mummin häpeänä , ellei soitto suju ! Kaveri on tarkka tekemisistään , mitään ohi opettajan "komentoja " ei tehdä ,ei koulussa ei soittotunnilla ! Säännöt ovat tiukassa seurannassa joka suunnassa , meillä on tunnille matkaa ratikalla vain yksi pysäkin väli , kaverilla on oma lippu , mummilla oma .Pieni käsi painaa ratikan kuvaa ja komentaa mummia tekemään samaa , mutta kun pitää yrittää pysyä samaan aikaan pystyssä , pitää huolta potkulaudasta ja toisella kädellä Pikkumiehen kauluksesta .Tahtoo hankaloitua tuo lipun näpyttely ja usein ollaankin jo Karhupuiston pysäkillä ..pidä siinä ovea auki ja näppäile samalla maksusi näyttöön , koko ratikkayleisö kuuntelee kiinnostuneena , onnistuuko se Mummi ja onnistuuhan se , ei olla vielä oven väliin jääty ! Mutta ratikkalipun maksu-uudistus voisi hieman ottaa huomioon nämä yhden pysäkin matkalaiset....
 
Konsertissa  kapellimestari Sakari Oramo heilutti puikkoaan alttoviulisti Brett Deanin oman musiikin tahtiin .Musiikki oli outoa, sekasotkua ja Puikkoa sai heilutella hyvin tiuhaan .Alttoviulu kuulostaa upealta , tällä kertaa sitä rääkättiin ilman ainuttakaan melodista sointua !En siis nauttinut .Mutta puoliajan jälkeen Brahmsin kolmonen sulatti pois kaiken jo kuulleen , niin kaunista .Ihan itketti .
Meidän eläintarha kasvaa .Koira ja kissa ovat eläinten taivaassa , akvaario antaa liikettä katsella ja ihmetellä , nyt siis on näitä lentäviä .Ne pitävät makeasta omenamehusta ja olenkin surutta pyydystänyt moiset otukset lasin pohjalle , sitkeitä ovat , räpyttelvät siipiään vielä aamulla ! Mistä ne tulevat ja minne ovat matkalla , eivät ne kai ole pysyvää asuinsijaa meille tehneet ??!Juttelin juuri Rapakon taakse ja puutarhaintoinen tytär siellä kertoi saaneensa mullan mukana sisälle myös lentäviä ! Minulla on sisällä siis yksi ja ainut kukka ,ulkoa sisään tuotu kukkansa tiputtanut orkidea !Sielläkö asuvat ?!

Aurinko paistoi sietämättömästi , suoraan silmiin , heijastui sisään kirotuista lasitetuista parvekkeista naapuritalossa.Täyskuu ja kirkas aurinko ovat huono yhdistelmä , mies tietää sen ja vie ajelulle . Taas kerran löytyi asuinalue , jota emme olleet aiemmin huomanneet ! Myllypurossa "Myllykallio " ,vanhan vesitornin juurelle rakennettu asuinalue . Kaunis kallio oli tiivis , sokkeloinen puutalovaltainen lähiö, sekaisin monenmoista suunnitelmaa. Ahdisti liika tiheys, moinen tuntuu hallitsevan nykysuunnitelmia puolella jos toisella .Vanhat asuinlähiöt tuntuvat hengittävän ihan toisella tavalla kuin nämä uudet , jotka rakennetaan niin tiheään , että lasten leikkipaikatkin on tarkoin suunniteltu , ei jää tilaa mielikuvitukselle saatikka luontokokemuksille puineen kantoineen . Eipä nämä pihat eroa viiskytluvun asfalttikortteleista kuin ehkä siistiydessä... rottajahtia tuskin pääsevät kokemaan ....



Kahvia saa kotonakin ja pullaakin jäi bridge-kerhon kahvittelusta , mutta eihän se kelpaa , on mentävä KAHVILAAN ! Sellainen löytyi pien muistelon jälkeen Vuosaaresta rannalta  ja kaunis pieni mökki se olikin ! On kuulemma ollut tuhatseitsemänsataa luvulla kalastajamökki , ihan asuttuna  ja nyt  tämä "Villa Ullas " on museoviraston suojeluksessa , siellä siis saa kahvit vastakin . Pulla tuoksui jo ulos ,itse leivottua kuulemma .Kokki suri ,ettei suurta leivinuunia voinne ottaa käyttöön , hän jo haaveili monenmoisista ihanista ruuista ! En ole muuten missään tavannut juuri tuota uunimallia , historiikki on seinällä , mutta ei kerro uunista mitään .Erikoinen malli ja katon rajassa leipävartaat , juuri niin kuin minullakin kerran oli maalla , ihan vain nostalgian vuoksi .Jos olisi koira , siellä se saisi oman menuun...


 
Huomenna avataan joulukatu .Sinne tungokseen minäkin Pikkumiehen kanssa uskaltaudun , mies jään katsomaan Formuloita , nehän voivat olla vaikka jännittäviäkin tällä kertaa !Eihän sitä koskaan etukäteen tiedä ja takakäteen ei ainakaan , ellei niitä katso !
Ja nyt Räsäsen kimppuun...vielä ehtii ennekuin aamuaurinko nousee... Kaamoksen keskelle.
 


 

 










Ei kommentteja: