lauantai 26. marraskuuta 2016

Voi mitä kukkia !




Juhlat on juhlittu ja malja nostettiin hurjalle vuosiluvulle  , vuodelle 102 ! Juhlittava jaksoi  hyvin yli viisituntisen hälyn , jonka  yllättävän suuri vierasjoukko sai aikaan , Juhlakalun suureksi iloksi ! Varsinkin naapurusto oli yliedustettuna  , "tunne naapurisi " on mennyt hyvin perille ! Pikkumies oli ainoa ikäpolvensa edustaja ja sai tietysti kaiken ansaitsemansa huomion . Omat leikit rappujen alla ,mukana Isomummin vahaliidut  taiteiluun.
Vanskin silmät tuli leikattua , joko kerroin ?! Lopputarkastuksessa lääkäri totesi ,että näkö on sataprosenttinen ! Ei siis laseja enää ikinä ...ellei nyt todella pikkutarkkaa halua katsella ! Aurinkolaseihin kyllä taytynee panosta , sillä silmiin kuulemma tulee nyt hyvin paljon valoa ! En muistanut kysellä , että eikö silmä toimi kuten ennen  eli onko se aina niin kuin "auki " ...no kai se sitä ajan kanssa sopeutuu . Mutta ihmeellisiä ovat lääkärin teot , nyt näkee ! Seitsemät lasit löytyvät , kun niitä kassiin keräilin , kaikilla olin katsellut , millä telkkaria , millä tietokonetta  , millä lukenut ja millä  autoa ajanut .Kaiken tuon katselen nyt yksillä ja samoilla silmillä ,ikuisesti ja amen !
 
Syöpälääkärin vastaanotolla sain terveen paperit , mikä tietysti ilahdutti , kai minä sitten uskon , että se on pois ajettu ! Lääkityksen saan lopettaa vuoden vaihteessa ja siitä odotan ketteriä jalkoja ja pienentyvää massua --vaikka tuskinpa toteutuvat ! Mutta odottaahan aina saa ..
 
Konsertti torstaina oli taas jonkinmoinen koettelemus .Otsikkona oli "Kolme venäläistä " ja se yleensä ennustaa hyvää kuunneltavaa. Pieni "Sinfonia puhaltimille" antoi olettaa , että nyt kuunnellaan jotain kaunista .Ei kuunneltu. Oli pärähdyksiä  , räsähdyksiä ja sitten siinä välissä muutama kaunis pieni soolo jollain puhaltimella , sentään se .Sitten seurasi sellokonsertto , tekniikan ihmekaveri , mutta  kaunista sellon soittoa se ei ollut . Puoliajan jälkeen Sostakovitsia , mukana sooloilevaa kaunista ja sitten äkkiä korvia rääkkäävää "kaikki -yhtä-aikaa -ja -lujaa " . Nämä ovat vissiin niitä Mälkin valintoja , vaikka hän ei nyt puikoissa ollutkaan . Nurisen , silti aina silmin nähtävä , korvin kuultava musiikki radion voittaa...
 
 Luen Pirjo Tuomisen tarinaa  1900 -luvun Tampereen teollistuvasta elämästä ja Näsijärven ympäristön kauppiassuvuista .Olen puolessa välissä ja tutustunut Tampereen silloiseen kaupunkiin ja ihmetellyt sen suuruutta ja vilkkautta ! Ikään kuin meno siellä olisi monin verroin mahtavampaa kuin silloisessa Helsingissä , muoti , vieraiden kielten osaaminen , suuret kylän kokoset kauppiastalot , monet puodit ja ravintolat pääkadun varrella ...kai se on uskottava , kun Tuominen kertoo !Onhan hän historioitsija ...Ilmankos Tampere isottelee , haluaa ratikankin kaduilleen !

Taas yksi ystävä on sairastunut rintasyöpään . Hoidot ovat kesken ja hakusessa , hän saa asua kotona vielä . Kävin kahvilla ja juttelemassa . Pelkäsin huonoa , mutta sain ilokseni nähdä hymyilevän ja hyvinvoivan näköisen , elämässä tiukasti kiinni olevan ystävän ! Monisairaus on tehnyt omat tekonsa , rollaattori on käytössä ja lääkearsenaali kohtuullinen , silti siinä lasipöydän ääressä kahvitellessa juttu lapsista ja heidän elämästään kulki kuin ennenkin . Oli hyvä käydä ja on hyvä käydä .




1 kommentti:

Sari kirjoitti...

Olisi upea olla ilman laseja - hyva sina!