torstai 6. lokakuuta 2016

Roosa-nauhaa ja ajanvarauksia

 
 
Rosa-nauha  on ennestään takin kauluksessa , mutta etsin uutta toiseen takkiin . Enpä löytänyt mitään tahoa kävelyreittini varrella , joka sitä olisi myynyt  . Pelattiin bridgeä , hain kahvikupin ja siinä oli tarjolla "Roosa-nauha-korvapuustit  " !Ostin paketin miehelle kotiin vietäväksi ja toisesta nautin pullan kahvini kanssa , hyvältä  maistui .
Kävelin kotiin . Alakerran kaupasta keräsin salaatin syötäväksi kahdelle  ja eilisen Roosa-nauhan puutteen kauppias oli korvannut upealla "Roosa-nauha-kukkakimpulla "! Kotiin tullessa pöydällä oli avattu kirje HUSsista  .Kutsu viisivuotistarkastukseen .Olinhan sitä jo odottanut tulevaksi , silti se pienoisesti hätkähdytti . Sitten katselin pullaostoksiani ja kukkakimppuani ja mietin , että ehkä tämä kohtalon lahjominen nyt tuottaa hyvän tuloksen  ja saan lopulliset terveen paperit .




Olen pitemmän aikaa  venkuroinut silmieni kanssa , lähinnä telkkaria katsoessa . Jokunen viikko sitten seisoin parvekkeella ja katselin naapuritalon valoja . Mietin ja ihmettelin , että onpas ne laittaneet kirkkaita ja uusia lamppuja ! Valoa oli kolminkertaisesti , lamput muistuttivat mersun merkkiä , yhdestä valosta tuli kolme ! kirkkaus tuntui oudolta , joten tilasin ajan omalle silmälääkärilleni Ympyrätaloon . Aamulla puhelin klikkasi ja aika peruuntui , mutta soitettuani sain uuden ajan toiselle silmälääkärille . Hän siinä kurkisteli ja katseli , selitti sitten että nyt hän antaa lähetteen jonnekin , minne haluan . Antoi kaski vaihtoehtoa , mielestään hyviä , niistä valitsin Makkaratalossa olevan Silmäaseman .Ongelma oli  nopeasti kehittyvä kaihi , jolla oli outo nimi , mutta tulos oli "prismanäkö " , eli jokin kokkare keskellä näkökenttää joka hajotti valon .Nyt selvisi uudet kauniit lamput maisemassa ! Oli upea syysilma , joten lähdimme kävellen miehen kanssa tilaamaan aikaa lääkärille . Tuttu paikka , sanoi mies  ja siellä se tuttu lääkäri , joka onnistuneesti on hänen silmiään operoinut muutaman kerran . "Oliskos aikaa Suloselle "? "Löytyy , jos tulette puolen tunnin kuluttua uudelleen "! Ja siitä se lähti .Silmät esitutkittiin, lääkäri katseli ja tutki , kysyi dominanttisilmää ! Enpä ollut moisesta kuullutkaan , mutta sanottuani ensin väärän silmän , tulin kotiin , huomasin katselevani kameran läpi sillä toisella silmällä , soitin perään  , sillä ensin leikataan tuo dominanttisilmä ! Koska  haluat , että leikataan ? , kysyi lääkäri  ja minä siihen , että pian . No , sanohan sitten tytöille , että ottavat ajan  ensi keskiviikkoon ja toisen silmän ajan seuraan  .Eli viikon päästä pitäisi mersun merkit olla kadonneet ja ajokortti varmistettu silmien puolesta !

Sisareni avo  sai jonkin sortin stroken , kasvot putosivat, puhe puuroutui ja käsi ei toiminut .Sisko tilasi ambulanssin , joka kuskasi miehen Hartmanniin ensiapuun . Siellä vierähti ilta tutkien ja tulos oli , että kotiin ja ulos .... kello kaksitoista keskiyöllä  systeri soitti , että "nyt se tuli kotiin !" Parin päivän päästä  tapettiin miehen 75-kakku ja avokas oli yhä samassa kunnossa .Kun kerran kotiin passittivat , niin kai se sitä kuntoutuu ... ei kuntoutunut , uusi lähtö ja nyt avo  on makoillut sairaalassa  toista viikkoa ja odottelee pääsyä kuntoutukseen . Kallista pallottelua ! Samana päivänä pikkusysteri leikattiin , Roosa-nauhan hänkin on nyt saanut  ja paljon "kauniimman arven " kuin systerillään ..
Tähän syssyyn vielä hammaslääkärin puolivuotiskäynti kuun lopussa , yleensä se kuitenkin ilman paikattavia reikiä ...niin sitten pitäisi olla keho ja kunto hyvässä jamassa odottamassa talven tuloa !
Jotenkin allakka näyttää aika täydeltä ....
 Pikkumiehen uimakoulu on ollut se ykkönen  ja Isomummi se kakkonen . Pikkumies ui , kun Mummi on altaan reunalla  ja Isomummi syö lautasellisen tyhjäksi , kun tytär istuu vieressä .
Oliko se niin , että tässä Vanhustenhoidon keskustelussa oli todettu , että  " ruuan laittaminen lautaselle " ei ole hoitoa  ??! Kaikkea ne osaa....

Luen paraikaa Orasen "Ackte " -kirjaa . Siinä Aino on kertojan äänenä , nuori lapsellinen tyttö Pariisissa , kasvaa varmaan kirjan loppua kohden . Äiti on järkyttävän tiukka , hän vaatii ja haluaa Ainosta Pariisin Oopperan primadonnan ! Aino ei saa laulaa koulussa , ei Musiikkiopistossa ,  he eivät osaa kouluttaa ääntä oikein , vain äiti osasi .Ihme jos Aino voi hyvin kirjan edetessä , kuuluisaksi ja ihailluksi  hän kuitenkin tuli , kaikkihan hänet Suomessa tunsivat . 1890-luvun maailma oli käsittämättömän kansainvälinen , meidänkin kaikki taiteilijat , kirjailijoista taidemaalareihin elivät Pariisissa .


1 kommentti:

Elina kirjoitti...

No huh huh. Jopa on kertomusta. Toivottavasti kaikilla valoisampi tulevaisuus. Tsemppiä ja jaksamista!