Heinäkuun ilot

Kirjepostia- ja Sininen hatturasia -romaaneissa tutuksi tulleessa pikkukaupungissa on siirrytty ajassa kymmenen vuotta eteenpäin. Rehtori Yrjö Martiskaisen tyttäret ovat ehtineet naimaikään, leskeksi jäänyt Ester Holm on perustanut kaupunkiin ensimmäisen kemikaalikaupan ja Martti ja Sonja Fager ovat ajan hengen mukaisesti suomentaneet nimensä Kaunistoksi. Yhdeksi tarinan keskeiseksi henkilöksi nousee neiti Ara, kampaamon omistajatar, jonka satunnaisesta yövieraasta kuiskitaan kaupungilla...

Luin Austenin "Kasvattitytön tarinan " .On kuulemma hänen pääteoksensa. Sivuja oli runsaanlaisesti , kerronta hidasta , niin hidasta  ja hyvin , hyvin yksityskohtaista  elämästä tuhatkahdeksansataa luvun englantilaisessa kartanossa .Tytön tarina tietysti päättyi hyvin , eikä se elämä kasvattityttönäkään mitään huonoa ollut aikaansa nähden .Lukeminen siitä tosin oli hankalanpuoleista ensinnäkin suuren henkilöjoukon vuoksi ja toiseksi kerronta oli niin tavattoman , miten sanoisi , väsyttävää. Minullekin , joka olen romantiikan ystävä.

Tämän jälkeen tartuin helppoon  , eli Terrtu Autere mainittiin jossain Hesarin kesälukemistossa  . "Kirjepostia " en saanut käteeni , mutta nuo kaksi seuraavaa sain . Kirjoittaja on äidinkielen opettaja , joten odotus kieleen ja  sisältöön oli aika korkealla , onhan hän hyllyttänyt monen alkavan pikkukirjailijan  haaveet ! Mitä noista sanoisin ? Pääsin 20 -ja 30-luvun pikkupaikkakunnan elämään , verkkaista , yksityiskohtaista kuvausta kylän henkilögalleriasta .Ei suuria ongelmia , jos ei suuria riemujakaan .kaikesta huolimatta luin molemmat ja jäin miettimään , miten erilaista elämä oli silloin ,sillä mitä luultavammin tuo oli todenmukainen kuvaus keskiluokkaisesta koulun rehtorista ja hänen ympyröistään .Tuohon rauhaan ei nykyaika enää kykene , sääli.



 Pikkumies on viisi vuottansa täyttänyt  ja loma Pyhäniemen lomakylässä osoittautui loistavaksi valinnaksi .Kelomökkejä , valkoista hiekkaa , avara ranta , ei ravintoloita , ei leikkipuistoja , ei kylpylätunnelmaa ,ei hyttysiä , hiekkamaasto mäntypuineen , juuri meille sopiva ! Kun paikka ei ollut oma , siellä ei ollut työleirin ongelmaa , kunhan olit ! Uit ja olit  , miten vapauttavaa  , yllätettiin itsemmekin ! Viikko , ehkä kaksi on riittävä  , ehkä otamme sen tavaksi , omaa mökkiä emme enää halua .Pyhäniemi , me tulemme ensi kesänä uudelleen !