maanantai 14. joulukuuta 2015

valoa pimeässä



 Luin tuo Submarinon  ja en tiedä , mikä siinä oikein minua liikutti , järkytti , mutta olin ihan pienoisessa paniikissa illalla , kun otin kirjan käteeni ! Luenko vai en , jaksanko seurata veljesten kovaa lapsuutta huumehöyryisen äidin  hylkääminä , äidin , joka jätti pienen vauvan pienten poikiensa kanssa kotiin  ilman ruokaa , ohjeita , vaippoja ja yleensä mitään tietoa , miten vauvaa hoidellaan . Ja sitten vauva kuoli . Tuli uusi mies ja uusi vauva ja uudesta vauvasta vajaa, jota veljet hoitelivat . Pojat kasvoivat , yksi joutui vankilaan , vajaa tappoi  vahingossa naisen ja kolmas oli sitten sietämättömän hyvä ihminen ! Hän oli leski ja pienen pojan isä , myi huumeita , piti lapsesta hyvää huolta , käytti itse huumeita ja oli hyvä rakastava isä pienelle päiväkoti-ikäiselle pojalleen . Sitä hyvyyttä surkeuden keskellä oli vaikea niellä ja huonostihan se sitten päättyikin . Kai minä samaistuin  Pikkumieheen , olen nykyisin niin herkillä lapsien suhteen.

Pikkumies  teki Vaarille  torttuja ja pipareita Äidille .Ystäväni soitti kyselläkseen joululahjaostoksiani .Jos pikkumiehen viihtyvyyttä ajattelen , niin eipä tuo tarvitse kuin muutaman pahvilaatikon , kasan legoja ja tyttöjen vanhat ponit . Hyvin on leikit sujuneet .

Keskimmäinen lähetti Sveitsistä oudon luonnonilmiön ...vaaleanpunaisena kukkivan puun ! Laatua emme kumpikaan tienneet , mutta ilmaston sekoilun myötä lienee puukin sekoillut kukkaan !

Meillä Helsingissä vesisade ja harmaa päivä on saanut  Esplanadin puiston puut tuikkimaan tuhansin valoin ! Jos vielä saadaan lunta , niin kelpaa siellä joulukävelyllä iltaa viettää , 101-vuotiaskin on vielä kerran vietävä moista kauneutta katsomaan , ehkä perjantaina , kun  hän pääsee korvalääkärille korvien puhdistukseen  , toiveena parempi kuulo tyttärensä 70-vuotisjuhlissa seuraavana päivänä .
 Olen pimeän lapsi .Minusta kaupunki on kaunis illalla , kun ihmiset ovat kotona ja ikkunoissa on valot .

Tuo alin kuva  ! Se on Helsingin Tuomiokirkon ovelta , siellä oli lastenhartaus ja vaunuarmeija oli mieltä kohottava , oliko seremonia samoin , mene ja tiedä , ainakin lapset näyttivät tervehtivän suurella äänellä naapuripenkeissä istujia. Uutta tämäkin , ei viety meidän lapsia kirkkoon mesuamaan ...





Pipari sulle , ole hyvä !

1 kommentti:

Lissu kirjoitti...

Kiitos! Nuo piparit on tehty reilulla pikkumiehen otteella. Riittikö montakin jaettavaksi?