maanantai 5. lokakuuta 2015

Tohtoria juhlimassa


Kirja tuli luettua , sivuja 440 . Olen kyllä lukenut näköjään muutkin Läckbergin kirjat , sillä päähenkilöt ja heidän elämäntilanteensa olivat  tuttuja ja saivat tässä jatkumoa , siihenhän minä aina jään kiinni ! Kuten niin moni muukin , kirjoja on myyty yli 12 miljoonaa kappaletta  yli 50 :ssä maassa ! Aikamoinen saavutus . Tarina oli sairaan väkivallan kuvaus , ilkeä luettava  . Mietin voisiko moinen edes olla totta pienessä ruotsalaisessa kaupungissa , mutta maailma on raaistunut kovin , ehkä noinkin voi joku ajatella ja käyttäytyä . Mieliin painuvin asia oli  jälkikirjoituksen aviomiehen  kiitoksissa :" Good wife , good life "!

Perjantain bridge muuttui yliopistolle ystävän väitöstilaisuuteen .Kyselin etukäteen , miten moiseen tilaisuuteen nykyisin pukeudutaan , kun kutsussa lukee " Juhlapuku "! Eläkemummu on juhla-asunsa karsinut ja uuden hankkiminen olisi niin suuren työn takana , että tuskinpa onnistuu !Mustaa päälle , niin olet kunnioitettavasti vaatetettu . Sitä kyllä löytyy tällä iällä kaapista , eli "hautajaisvaatteet täytyy olla " , sanoi PV aikoinaan. Väitöstilaisuuden sali oli täynnä ja meitä oli salissa sentään jokunen vanhempi mustissaan , loput olivat paidoissa , farkuissa ja lenkkareissa .Maailma muuttuu Yliopistollakin . Tilaisuus oli ymmärrettävä ja kertoi suon happamuudesta .
Iltaan sitten olin varannut mustaa - kuinkas muuten -ja hiukan kimaltavaa kaulaan ja korviin . Siitä on todella vuosia , kun olen istunut pöydässä , jossa lasivalikoima ei meinaa mahtua pöytään ! Joka lasiin kaadettiin eri juomaa ja joka drinkki skoolattiin useasti .Oli puheita ja kiitoksia , ja lopuksi elävä orkesteri tanssitti , myös miestä ja minua . Oli täydellisen juhlan tuntu ! Kävelimme kotiin reippaan syysmyrskyn riehuessa , kiitos upeasta juhlasta .


Lauantai oli aurinkoinen eikä myrskystä ollut jälkeäkään .Haimme 101-vuotiaan ulos , tarkoituksena mennä jonnekin ympäristöystävälliseen paikkaan kahville . Kaikki oli kiinni , Suomi lukee allakkaansa , lokakuussa ei kukaan istu ulkona kahvia juomassa ! Aurinko porotti , lämpötila oli + 17 astetta , ei tuullut , mutta uskottava oli , talvi tulossa ! Kahvia emme saaneet , mutta saihan 101-vuotias  nautiskella hapekasta syysilmaa , välillä istuen ja välillä hitaasti kävellen ,nurinan kera, sillä omaehtoinen liikkuminen jäänee muutamaan metriin päivässä  .Enemmän pitäisi , sen tietää , mutta kun ei kukaan pakota , ei yksin jaksa . Onneksi kuitenkin jalat ja pää  toimivat , siten elo yksin kotona voi onnistua.


Elokuva " Kultainen nainen " oli yksi tämän vuoden parhaimmista .Sali oli melkein täynnä  , suurin osa eläkeiässä  ,natsihistoriansa lukeneet .Ei karkkirapinaa vaan hiirenhiljaista .Elokuvaan uppoutui täysin , ei edes huomannut istuneensa katsomossa , sitä vain seurasi tapahtumien kulkua ja huokaisi ihmetyksestä loppuratkaisun kohdalla .Kuvaus oli kaunista , kerronta rauhallista, hienosti takautumiin palaten .Eikä tuosta kauheudesta kovin pitkää aikaa ole , moni muistaa  ja tuskin anteeksi antaa. Hetkittäin tuli mieleen tämä nykyinen pakolaistilanne , pakoon hekin ovat lähteneet, jättäneet rakkaansa ja yrittävät nyt aloittaa uutta elämää. Kovin mielellämme ajattelemme , että julmuudet , joita tämä polvi kohtaa ei ole missään suhteessa siihen , mitä natsi-Saksassa koettiin .Mutta emmehän me tiedä .


Sanomatalossa oli kuvanäyttely Maailman kansoista ja miten he elävät. Uskomattomia tarinoita ja suurin osa köyhää , kurjaa ja väkivaltaista , itketti . Ja tämä nuori tyttö kotkansa kanssa iloisena kuin peipponen jossain napapiirin kulmilla !

Pikkumiehen juttuja puistossa hiekkalaatikolla .Isä oli tyttönsä kanssa ja tytöllä oli pari Pikkumiestäkin kiinnostavaa autoa , joita hän pyysi kohteliaasti lainaamaan . Sopihan se .Tuli siihen toinen isä lapsensa kanssa , isä nappasi hiekalla olevan auton käteensä ,johon Pikkumies : " Oletko kysynyt HÄNELTÄ lupaa lainata tuota autoa ? Auto on HÄNEN autonsa ." Hieman hätkähtäen isä sitten kysyi luvan ja sai .Tämä kirjakielen viljely aina hämmästyttää tätä Mummia....



Vielä ei ruskan värejä juuri näy , krassitkin ovat vielä hengissä , mutta ilmassa tuntuu jo kirpeä "haju " vai miksikä sen voisi kertoa ?!



2 kommenttia:

Lissu kirjoitti...

Upeita tapahtumia mahtui tähänkin kertomaasi viikkoon. Paras osa tuli lopussa, kun Pikkumies näytti, kuinka hiekkalaatikolla toimitaan toisen lapsen autojen kanssa.

tuulikki kirjoitti...

Jo vuosia sitten väitöstilaisuudessa pukeuduttiin rennommin. Mulla oli jotain mustaa päällä, vaan monella muulla ei ollut! Karonkaan sitten useimmat olivatkin valinneet pitkän iltapuvun maailman kaikissa väreissä - mulla oli lyhyt mutta korea!
Porvoossa olivat kahvilan terassit ja kauniit sisäpihat viime lauantaina auki (ja asiakkaita oli runsaasti) - siis sinne, jos sattuu kaunis päivä!
Hyvin käyttätyvät nuoret(pikku)miehet ovat ihania!