Uusi kamera ja heti haastavaa kuvattavaa ! Onneksi tuore ylioppilas on nätti kuin kesäinen päivä , helposti kuvattava ja tulos on kohtuullinen , vaikka en uutuuteni kaikkia hienoja ominaisuuksia vielä hallitsekaan .

Uusi kamera on ns. kuvia varten , pienemmät kulkevat mukana ja tallentavat päivän tapahtumia muistiin .Eilen olin piikomassa Pikkumiestä hänen omalla tontillaan ja sen tuli kyllä Mummi huomaamaan ! Kaveri kokeili , mitä Mummin pinna kestää ! Kyllä pinna kestää , mutta yritäpä saada kiinni jalkapyörällään huimaa vauhtia pusikkoon , puunjuurien ja kantojen sekaan , polkua alas jonnekin ..sitä vain toivoi , että kai se on mennyt tuon reitin ennenkin ja säilynyt hengissä. Kentällä kaveri pinkoi kahden liki kymmenvuotiaan pojan luo :"Ota kiinni "-leikki alkoi .Taisi olla tuttu juttu entuudestaan , pojat juoksivat ja Daniel pinkoi pakoon jalassa croksit , siis ei mitkään lenkkitossut ! Kertaakaan isot pojat eivät kaveria kiinni saaneet ! Mummi siunaili ja pelkäsi kaatumista , tietenkin .Monta asiaa on tullut opittua ihan muutaman päivän sisällä ja luultavasti uusia sanoja myös , sillä puhe ei lopu , hän puhuu ja puhuu ja puhuu ...

Jostain syystä otin luettavakseni Tuula-Liina variksen "Irman ".Lempeästi , hauskastikin kuvataan Irma nimistä naista neljässä eri ikäkaudessa , hänen miehiään ja on siellä yksi rakastajakin ja tämä ihan keski-iän ylittäneellä iällä ! Monenlaista myllerrystä naisen elämässä on , mutta niin on miehenkin , ihan reppanoiksi heidät kirjoitetaan .Irman ex , leskimies ,kuolee, tytär antaa anteeksi äidilleen isän katoamisen elämästään ,siis ihan sellaista normaalia elämää .

Saan kohta luettua tuon Olssonin kirjan . Pidän hänen kirjoistaan , ne ovat kaikki kauniita sekä sisällöltään että kieleltään .Suuria ei koskaan tapahdu ,vain tunteet kulkevat ja keräilevät ihmisiä yhteen . Kaunis kirja.

Myrskytuulet ovat riepotelleet Helsinkiä , ehkä koko maata. Kävelin Pitkää siltaa ja oli hetkiä , jolloin tuuli melkein pysäytti minut paikoilleni ! Mutta kun on menossa Suomen kesä , mitäpä ei kansa kesänsä eteen tekisi ! Sillan kupeessa oleva Laiva-ravintola ulkoilma pöytineen oli saanut muutaman rohkea nauttimaan oluensa todella raikkaassa kesäilmassa ! Kuvahan siitä piti ottaa ..ja sitten jatkaa kulkua kohti elokuvateatteria , jossa aioin katsoa Donnerin elokuvan "Armi elää ". Jotensakin parjattu elokuva oli minusta ihan mielenkiintoisesti koottu , tavallaan näyttämösuoritus , joka pohti ja punnitsi Armin särmikästä persoonaa joka laidalta . Rohkea ja kovan elämän kovettama nainen .

Jörn Donnerin ohjaama fiktiivinen elokuva Armi elää! on tarina yhdestä Suomen kaikkien aikojen tunnetuimmasta yritysjohtajasta. Se kertoo naisesta, joka loi Marimekon sekä sen puhdaslinjaisen tyylin, jota on opittu pitämään modernin suomalaisen muotoilun synonyymina. Niin johtajana kuin yksityishenkilönäkin Armi Ratia oli rohkea ja rajaton, kohtuuton ja kaikkensa antava.
Armin tarina kerrotaan teatteriseurueen kautta, joka valmistelee näytelmää Armista. Armia näyttelevän Marian (Minna Haapkylä) johdolla he kysyvät uudestaan ja uudestaan, kuka tämä merkillinen nainen todella on? Näytelmä keskittyy Armin elämässä vuosiin 1949–68, jolloin Armi perustaa Marimekon, johdattaa sen kansainväliseen menestykseen ja lopulta joutuu puntaroimaan omaa suhdettaan yritykseen: tarvitseeko Marimekko Armia, vai Armi Marimekkoa? Harjoitusprosessin aikana Maria-näyttelijä kamppailee Armin ristiriitaisuuksien välillä ja etsii totuutta ja kokonaista ihmistä legendan takaa.
2 kommenttia:
Onpa poika venynyt pitkäksi! Jännää tuo puheen pulputus. Muistan takavuosilta seuranneeni samaa ilmiötä lastenlasten kasvaessa.
Armin haluan minäkin nähdä. Sitten joskus syksymmällä...
Vauhti edelleen kuvaajalla (lukijalla, elokuvafriikillä, kokijalla...) päällä! Pojan kanssa se lienee välttämätöntä!
Lähetä kommentti