Erikoinen kirja . Alkaa kaverista , joka katselee vanhaa heilaansa pilven reunalta .Ja siitä se lähtee, epäjumalia , metsän väkeä ,ateisti , joka ei tiedä mitä pitäisi olla ja pohdintaa ja taikuutta . Ja loppujen lopuksi kai vaan tavallista maailman parannusta koko juttu .Luin , mutta pidinkö , enpä tiedä .


Jyväskylän korkeudella on jo lunta , meillä vaan ei talvi tunnu saapuvan . Eipä silti , kaupungissa on paljon mukavampaa kävellä , kun ei tarvitse liukastella ja etsiä talvikenkiä .Sen verran on pakkanen vieraillut , että otin jo pois pelakuut ulkoa ja nyt ihmettelen , minne ne laittaisin ! Ehkä vaihdan ruukkuihin ja siirrän rappukäytävän ikkunalle , ilahduttanee ainakin posteljoonia ja miestä , muut taitavat olla hissin käyttäjiä .
Ysiysin kunto tippuu , kun ei enää ole päivittäistä rappujen kulkua ! Kerran päivässä ei riitä ja kerran kaksi viikossa ulkoilu ei sekään riitä , ehkä enää ei mikään riitä . Pimeys nyt masentaa kaikki muut paitsi meikäläisen , näköjään, oli sisällä valoja kuinka paljon tahansa !Mutta jos säästää ja säästää ja sammuttelee , niin eipä ne valot virkistä !Semmoista se on , sota-ajan mummo.

Rapakon tuolla puolen vietetään Kiitospäivää .Terveiset sinne ,kiitollisin mielin täälläkin elellään .
2 kommenttia:
Ei ihme, että äitiäsi väsyttää. Semmoista tuppaa olemaan aina marraskuussa. Jospa vielä virkistyttäisiin, kun päästään ensi vuoden puolelle.
Ikäihminen taitaa olla vielä riippuvaisempi auringonvalosta kuin muut. Pelkkä kaamos ei liene syynä ihmisten synkkyyteen ja valittamiseen pimeydessä. Jos on muuten kivaa, ei ole väliä onko pimeää tai valoisaa.
Lähetä kommentti