sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Laukkua pakkaamassa





Tänään on äidit saaneet ruusunsa , minä mukaan luettuna .Kakkukahvit juotiin Ysikutosen luona upeassa auringonpaisteessa ulkona yhdessä kotieläimen kanssa .Eläin tosin nautti pähkinöistä , joita vävypoika hänelle nurmikolla syötti.Kovin on massu tyhjänä , sillä sinne upoaa pähkinä poikineen .Ainoa huoli on naapurin susikoiran pentu , joka lähtee kuin raketti kaverin perään .Toistaiseksi asia on ollut naapurin ongelma , orava kipaisee karkuun vikkelääkin vikkelämmin .Onneksi , sillä se on suurena ilona Ysikutosen päivässä .






Ennen matkaa päivitän lukukokemuksiani ,sattuman oikusta kohdalle osuu jatkuvasti juttua vanhainkodista tai dementiaosastolta , taitaa asia olla kipeä monen kohdalla , niin paljon siitä kirjoitetaan . "Hoivakodin kissa " on tosipohjainen kertomus ja sen luettuani , tiedän taas hiukan enemmän dementian kulusta , tarpeen tai ei .




Lohduttava kertomus dementikkojen hoitokeskuksesta
Oscar on kissa, joka vaistoaa lähestyvän kuoleman ja viettääkuolevien potilaiden lähellä heidän viimeiset hetkensä tarjotenlohtua ja seuraa. Oscarin läsnäolon ansiosta hoitajat ja omaisettietävät, että on aika sanoa hyvästi.
Lääkärin omiin kokemuksiin perustuva kirja lohduttaa kaikkia, joita läheisen sairaus koskettaa. Tarinaa kerrotaan kissapersoonan kautta, pohjimmiltaan kysymys on kuitenkin vanhusten elämästä, hoidosta ja dementiasta. Lempeän huumorin sävyttämä inhimillinen lähestymistapa houkuttelee niitäkin, joita vakava aihe pelottaa.









"Mielensä pahoittaja " oli metka juttuhetki kasikymppisestä maalaismiehestä , joka katseli maailman menoa mieltään pahoittaen pilke silmässä .Kirjasta tuli hyvälle tuulelle ,todeten , että näinhän se menee.






Lankakaupassa sukupolvi vaihtui .Edelleen siellä kudotaan , mutta mallit ovat entisiä.Toistaiseksi , sillä Dakota -tyttärellä on uudet kuviot mielessä ja seuraavassa kirjassa (joka varmasti on tulossa ) , Dakota keittelee kahvia , leipoo ja ehkä kutoo piparkakun malleja ."Talvi "sujui hieman verkkaisemmin kuin edelliset kirjat , mutta veti silti mukaansa .









Keke -punainen pääse huomenillalla laivareissulle ja tulee takaisin joskus reissun tehtyään .Muutama kirja on pakattu mukaan , sen samaisen vaateläjän kanssa , joka tuli pakattua vuosi sitten . Mitäpä sitä uutta hankkimaan , kun vanhallakin pärjää .Koivunlehti on nyt jo peukalon kynnen kokoinen, pääskyset ehkä jo tulleet , vedet auki ja ilma täynnä siitepölyä, se on kohta kesä .

3 kommenttia:

eevis kirjoitti...

Hyvää matkaa sinulle, minne oletkaan lähdössä! Niinkuin vanhat viisaat sanovat, matkustelu avartaa!

Lissu kirjoitti...

Jaa että matkalle lähdössä. Onnea, onnea vaan ja mukavaa paluuta aikanaan!

Tiina kirjoitti...

Ihanaa matkaa ja laitahan kuvia :D