Kuinka Onerva olet

Onerva - Kaupungin naiset
25.03.2010 - 29.08.2010
Näyttelyn keskushenkilö on kirjailija ja kriitikko L. Onerva (1882–1972), joka eli kulturellin nuoren naisen elämää 1910-luvulla. Näyttely luo elämyksellisen näkökulman aikakauden helsingittären kulttuuririentoihin kummankin puolen ensimmäistä maailmansotaa. Onerva opiskeli yliopistossa taidehistoriaa, asui itsekseen, nautti aikansa naiskulttuurista, seurusteli närkästyttävän vilkkaasti, avioitui, karkasi, erosi ja eli salavuoteudessa. Hän elätti itsensä ja rahoitti kirjailijantyötään kulttuurin pätkätöillä, opettajansijaisuuksilla, käännöksillä sekä ennen kaikkea lehtityöllä ja kirjoittamalla taidekritiikkiä.
Näyttelyssä Onerva esittelee meille Helsinkinsä: taidenäyttelyitä, teatteriensi-iltoja, elokuvia, puheenaiheita, kahviloita, ravintoloita, konsertteja ja värikkäitä iltamenoja. Hän näyttää, miten iltamenoihin laittaudutaan ja mitä niissä tapahtuu. Hän myös tunnustaa, mikä oli itsenäisen naisen elämän kääntöpuoli: velat, vapauden rajat, moraalinvartijoiden tuomio.

Kävin katsomassa tuon näyttelyn .Naisliito oli hankkinut meille opastuksen ja luulenkin , että ilman sitä Onervasta olisi jäänyt kovin kalpoinen kuva .Rohkea helsingitär vaatii napakoita osoituksia tekemisiinsä -tai tekemättä jättämisiinsä. On hän mahtanut olla melkoinen kiinnipidettävä !--Tein myös Hesarin testin "Kuinka Onerva olet "-ja minustahan löytyi ihan "todellinen Onerva ".Päteneekö nykynaiseen yleensäkin ..

Kevään viimeinen konsertti oli ilottelua Etelä-Amerikasta .Solistina viulisti Augustin Hadelich , jonka taituruudesta ei jäänyt epäselvyyttä .Ja ilottelun puoli jäi kyllä itse soittajille !Tuskin koskaan olen ollut konsertissa , jossa on viisi lyömäsoittajaa , joista yksi juoksee hiki hatussa nuottivihko kainalossa soittimesta toiselle .Tämän konsertin joka nuotin olisi Mummikin kuullut , jos olisi konserttiin jalkavainoltaan uskaltautunut .

Tietää kesän alkua , kun kaikki tapahtumat päättyvät. Naisliiton perjantaibridget päättyivät shampanjaan , piirakkaan ja kanisterilliseen valkoviiniä . Siinä kevyessä huurussa peli sujui leppoisasti ja kun oli niin kivaa , sovimme kesällä pelaavamme sillä porukalla , kuka kulloinkin on paikalla.Tässä vihreässä talvessa ajatusta oli helppo kannattaa .