torstai 19. marraskuuta 2009

Vuosia 95-

Olen etuoikeutettu , en ole vielä ketjun päässä- Mummi täytti eilen 95 vuotta !Sen kunniaksi veimme hänet syömään Viikin kartanoon ,
mikä sijaitsee kävelymatkan päässä hänen asunnostaan , Yliopistoalueella.Ruokala oli kauniissa vanhassa kartanorakennuksessa ,ajalta noin 1550.Peruskorjattu päärakennus palvelee nykyisin työmaaruokalana ja ruokakin oli sen veroista : tavallista kotiruokaa, gourmeesta kaukana.Asiansa ajoi , vatsan se täytti ja söimme "ulkona".

Olen löytänyt sukulaissielun .Merette Mazzarella kirjoittaa kirjassaan "Täti ja krokotiili" tavaroiden rakastamisesta .Tavarat elävät , muistuttavat , ovat tärkeitä kulkiessaan sukupolvelta toiselle , ne kertovat menneestä , sitovat ,linkittyvät . Olen helpottunut .Mummulan ruostunut rännäri saa jatkossakin sille kuuluvan kunniapaikan .

3 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Joo, Mummi sanoi syoneensa maksakastiketta? Ihan kiva joskus syoda kotiruokaa ulkona.... Ja mina myos, on monta tavaraa jotka elavat ja tuovat mukanaan muistoja.

eevis kirjoitti...

Vanski! Onnea äidillesi. 95v on mahtava ikä. Äitisi on nähnyt koko Suomen itsenäisyyden ajan. Mitä kaikkea onkaan tänä aikana tapahtunut.

Lissu kirjoitti...

Hyviltä näyttävät molemmat kuvien ihmiset. Sopii malliksi sekä omaan vanhenemiseen että sairauksista elpymiseen.