
Ystäväni soitti eilen.Veljen vaimo oli kuollut edellisiltana .Hetken valitti päänsärkyä , upposi koomaan ja menehtyi matkalla sairaalaan. Kukkakaupassa myyjä ihmetteli minun jatkuvaa suruvalittelukierrettä .Kuolema on vetäissyt minut varjoonsa , suren ystäväni puolesta .Vielä en kuitenkaan laita mustaa hautajaisasua oven pieleen,kuten eräs ystäväni tätä ikää tyypitteli .En ole lenkissä vielä viimeinen , vaikka kohtuutta ja järjestystä tuo Julma Hallitsija ei tunnu osaavan .

Surua miettimään lähdin "kaupunkipuutarhaani ".Keskellä mustaa multaa hehkui myrkyllinen kuolemankukka , Myrkkylilja ." Kaunis kuin Kuolema ",sanotaan.Elämänsä parhaassa iässä olevan ,terveen ihmisen kuolemassa ei ole mitään kaunista .Vain syvästi murheellista.

1 kommentti:
Elän mukana suruissasi. On niin kovin tuttua minullekin.
Lähetä kommentti