Viikko meni maalla syksyn tuloa ihmetellessä .Pellot oli niitetty ja paalattu. Naapurin mummo vilkaisi almanakkaa ja tuumasi , että talvi on tulossa ! Kesäkukat kompostiin , juurimukulat ylös kuivumaan, ruusut uutteen penkkiin vaikka kukkivinakin, kaikki purkit tyhjiksi . Siinä päivitellessäni hän suostui sentään jättämään rauhaan navetan nurkalla upeasti kukkivat köynnökset ja kultapallot .Minä pelastin kottikärryistä liian aikaisesta kuolemasta kehäkukat ja gladiolukset-nyt ne hehkuvat värejään meillä Navetan maljakossa .
Maalaisallakka käy eri tahtiin kaupunkilaisen kanssa.Vesi oli viilentynyt jo alle kymmeneen asteeseen .Siihen pulahtamista kroppani kaipaa kaupungissa .Meri ei silti kiehdo, vaikka olen sitäkin muutaman vuoden kokeillut .
2 kommenttia:
Mikä krassien hehku! Sieluun saakka sujahti värien ryöpsähdys.
Meilla yritan krassia, kun muistelen juuri niiden kauneutta. On liian kuuma, ei onnistu... kuin ei lupiinikaan, sen kylla pitaisi - olisi vuoren rinnetta, missa se voisi hyvin ottaa vallan ja kauniisti kukkia!
Lähetä kommentti