
Nyt on sitten vietetty lämmintä landella , jäikö kesä tähän , jää nähtäväksi . Aamulla , kun lähdin , oli kukat ja auton ikkuna jäässä ! Silti pulahdin rohkeasti veteen - asteita oli jo kymmenen! Lokki muisti viime vuosilta pesäpaikkansa ja ajatteli hiukan parantaa mökkiään laiturin nurkkaan.Kerroin sille , että tuo ei kyllä nyt onnistu , niin luontoystävällinen kuin olenkin ! Me kyllä voimme jakaa laiturin , poikasesi saavat pitää sitä kiitoratana , mutta minun ovat portaat ! Ja kakkia voisit vähemmän .Toistaiseksi se uskoi , tiedä sitten ,kun menen uudelleen muutaman päivän päästä.

Keski-Suomen (minä edellen kutsun vanhaa kotiseutuani tuolla nimella , vaikka sääihmiset sijoittavatkin sen Ouluun !!) luonto on tähän vuoden aikaan kovasti jäljessä .Koivu oli juuri ja juuri avannut silmunsa , mutta parissa päivässä ja pienen sateen ja lämmön jälkeen tilanne on nyt vihreä ja raikas. Pääskynen tuli ja luultavasti lähti . Ei ole itikan itikkaa syötäväksi . Lintujen laulu oli yhtä riemukasta kuin aina , kesä tulee vaikka lunta sataisi !
Kotiin päin ajellessa kuuntelin autoradiota .Henry Laasanen siellä kommentoi kirjansa tiimoilta miesten tasa-arvoa , jota ei siis ole !Näin Henry:"Miehet tekee työt valtion kautta naisten kulutukseen .-Vaikka naisten elin-ikä on kahdeksan vuotta korkeampi kuin miesten , menee suurin osa terveysmenoista naisille .Miesten tasa-arvoa ei voi eikä saa "tasata ", sillä se on pois naisten tasa-arvosta ja sehän ei lain mukaan onnistu ! Jne...." Tuosta syntyy nyt sitten väitöskirja ; tilaisuuteen pitäisi päästä joukolla !
Äitienpäivänä luin kirjan -Alice Kuipers : "Terveisin äiti ."Rintasyöpään sairastuneen ja kuolleen lääkäriäidin ja teini-ikäisen tyttären viestikeskustelut "jääkaappilapuilla ".Pienillä sanoilla ,herkillä lauseilla suuria tunteita . Kirja oli koskettava. Ikävä tuli omia tyttäriä , ja kirjelappuja , jotka kulkivat puolin ja toisin , kun sanoja oli vaikea lausua ääneen....
Ja sitten on kirja "Suuret ikäluokat luokkakuvassa ".Ulpu Iivari ja Riitta Hilden . Kirjaa lukiessa tulee päällimmäisenä hämmennys , miten alkeellista kaikki oli sodan jälkeen . Kaikki piti ansaita jollain tavalla , mikään ei ollut itsestään selvää. Ilmaista ei ollut olemassakaan .Rannikkoseudut , Pohjoinen ja Itä -siellä yritettiin ja kannustettiin .Keskinen Suomi -Jyväskylä -tuntui olevan luonteeton , tyhjiö,kaatopaikka.Kaikkien edellisten reuna-alue- keskeisestä sijainnista huolimatta -tai ehkä juuri siksi. Saamaton , sanoivat rannikolta tulleet , pysähtynyt . En tunnista kirjan kuvasta ainuttakaan keskisuomalasita piirrettä .Siinä minä kasvoin , hämmentävää.Asiaa pitäisi ruotia , katsoa , mitä MEISTÄ tuli .Olisiko siitä kirjaksi asti ?!

1 kommentti:
Yllatyitko? Kaikki aikanaan, minakin. Kauniit valkovuokot, seuraavana kielot?
Lähetä kommentti