Neidonkenkä on verevä ja vaikuttava kertomus. Kielellisesti romaani on täyteläinen ja sävykäs.
Kähkönen kehitti jo sarjan edellisissä osissa hillityn taidokkaan savon kielen kirjallisesti hyvän ilmaisun ja se toimii edelleen.
Luin kirjan ja luultavasti minun on luettava se uudelleen .Savon kieli ei tuottanut vaikeuksia , mutta kirjailijattaren käyttämä mieletön ylisanasto sen sijaan tuotti ! Sanoja oli peräkkäin ja poikittain , uutta keksittyä ja vanhaa tuttua , joskus tuli ihan hiki , kun piti etsiä kaiken sen seasta tarinan juonta !Minulle jäi tuntuma , että Kähkönen innostui edellisten kirjojen saamasta palautteesta kielen suhteen ja yksinkertaisesti "ylitti" itsensä .Ehkä kertaus sallii eläytyä Hildan , Annan ja Helvin mukana Kuopion nälkätalveen , joka kurjuudesta huolimatta näyttäytyy tulevaisuuteen uskovalta .Odotin kyllä kirjalta enemmän .
Ale ale ale , kirkuvat kauppojen ikkunat ! Sinne minäkin tyttären ostosten innostamana , mutta karu totuus tuli vastaan !Minä , kilot ja uusi muoti , me emme sovi yhteen .Hain siis varastosta jo kerran hyllytetyn puseron ; samaa ikäluokkaa molemmat .
2 kommenttia:
Jaaha, että Neidonkenkä tursui sanoja lukijan vaivaksi asti... Hyvä tietää, ettei muitten luku-urakoiden sekaan enää tunge uusinta Kähköstä.
Olisin kyllä suonut saavani sinulta ammattitasoisen kommentin tekstistä..että otahan urakkaan mukaan.
Lähetä kommentti