tiistai 28. joulukuuta 2010

Vaasalainen jouluruoka

Vaasalainen ystäväni soitti ja tiedusteli , miten joulu meillä meni .Mitä oli tarjolla ja oliko yleensä mitään , mitä voisi sanoa traditionaaliseksi jouluruuaksi .No , eihän meillä vaasalaista traditiota onnistuta ikinä nauttimaan. Siihenhän kuuluu pitkän kaavan mukainen alkulämmittely , sen jälkeen kinkut , laatikot ja rosollit ja sitten jälkiruoka , laatua en nyt enää muista , on sen nauttimisesta sen verran kauan aikaa. Yritin hiljalleen tarjota ajatusta , että vatsa ei vedä , rosolli ei maistu , nuoriso tarvitsee vihreänsä . Mutta vaasalainen , hän ei notkauta leukaansa moisiin syömisiin , niitä voi kuulemma syödä joka päivä koko vuoden ajan ! Totta kai , mutta ei punaisen joululiinan ,kristallien , Nanny Steelin aterimien ja kiinalaisen lohikäärmekuvioisten lautasten kanssa.Ja kinkku siihen keskelle , niin johan on meidän perheellä jouluolo !Kiristyipä itse kunkin vatsan seutu ja lopulta hedelmäsalaatti kevyenä loppuna jäätelön kera tasapainotti kuvun kohtaa ,antaen tilaa punaiselle juomalle ja tortulle .Eikö muka kelpaa ?

Ja se illan varsinainen juttu -Joulupukin tuomat moninaiset paketit ! Jonnekin "alle " ne oli saatava ja kun kuusi ei kerrostaloon sovi ja koristeetkin olivat varastossa , niin pöydän alus tuntui sopivan hankalalta paikalta .Sieltä ne löytyivät , Amerikan ja Korvatunturin paketit .Kovaa ja pehmeää , pääasia , että oli paljon , mitä avata , arvata ja rapistella , muistella . Kiitos narujen solmijoille.

Aikuisten huusholli salli olla menemättä ulos pyhinä , varsinkin kun lumi haittasi jo suorastaan liikkumista .Kirjat , pari elokuvaa ja ruokaa nälän taltuttamiseksi, siinä ne meni .Kunnes Tapanina alkoi happi loppua , oli pakko päästä ulos.Upea luminen maisema , puhdasta ja valkoista . Yksin sain kulkea Tokoinlahden ympäri korkeassa lumikourussa , lunta oli tuon aidan ylärimaan , pääni yläpuolelle molemmin puolin .Olo oli kuin dekkarissa , mitä vain voisi tapahtua ja kukaan ei näkisi .Tänään lumi oli jo laskeutunut ja jokunen kulkijakin liikenteessä .




perjantai 24. joulukuuta 2010

Joulupuurolla

Huomenna on Jouluaatto .Touhun pitäisi olla ohi ja joulurauha laskeutunut .Oikeastaan huominen onkin jo tänään , sillä yli puolen yön kello taas ja olen vasta lopettanut torttujen paistamisen .Tyypillistä minulle , vain radion yövalvojaiset puuttuu.Kaupunki tuottaa itsessään niin paljon meteliä ,että radion kuuntelu jää melkein auton radion varaan .

Joulu tulee niillekin , jotka eivät pääse kotiin sitä viettämään . Hyppäsin maanalaiseen pullapussi taskussa , satuin Asema-aukiolle , kun Tiernapojat virittelivät laulunsa. Vanhat perinteet , joista nykyään niin paljon suhistaan, loivat välittömästi hienoisen tunnelman jouluun, vaikka yksi huumeveikko esitystä yrittikin runnella.Juhlapyhät , mitä ne olisivat ilman perinteitä ?Tavallisia viikonloppuja ,samanlaisia ympäri vuoden .Kyllä me tarvitsemme jotain ,mitä odottaa talvisten tai kuraisten kevätpäivien katkoksi . Joku uskoo Jumalaansa , toinen odottaa joulupukkia tai pääsiäismunaa .Minä odotan paketteja , vaikka vain saadakseni avata niitä .


Tilkassa joulutunnelmaa loi hienoinen joulumusiikki, jonka kyllä television ääni sotki tuskin kuultavaksi.Ystäväni ilahtui tulostani ja ohjasi minut kahvikupin kanssa omaan huoneeseensa , sillä hän halusi jutella rauhassa ilman sekoilevaa naapurustoa. Niinpä me nautimme pullakahvit ja keskustelimme monista asioista niiden oikeilla nimillä .Joskus juttu luisti omille teilleen , mutta palautui taas kohdalleen hetken päästä .Joulu tuo monet muistot mieleen , perhejoulut , hyvät ja pahat .Mutta kyllä Tilkassakin osataan -ruoka tuotiin huoneeseen ja kas ! Se oli sävy sävyyn , kaikki , kengät , kynnet , lautanen ja mehukeitto !Ei riidelleet värit !Tällainen on kunnon täyshoito !Ystävistä juteltiin ja katseltiin postin tuomia kortteja ,Aattoa ja joulupukkia jäi ystäväni odottelemaan .

"Eikö tuo kelvanne joulukortiksi ?!" -tuumasi , kun viereistä kuvaa kamerasta näytin .Ja eiköhän se kelvanne - siispä Hyvää Joulua ,kuka sen missäkin vietätte.






keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Piparintuoksua


Ysikutonen komennettiin tänään ulos . Sauvat mukaan ja liikkeelle. Palelee , ei innosta ja hankalaakin on .Ja vastauksena on ikuinen , liikkeelle siitä vaan , siitä ne kaikki korjaantuu ! Ja jos joku olisi tuota seurannut ,niin eipä olisi vetoa mennyt lyömään korkean iän puolesta , sen verran näppärästi kulkeminen taas sujui .Naapurikin löytyi juttusille ja yhdesssä päiviteltiin suunnatonta lumen paljoutta . Laitoin sitten Joulun Pihlikseen . Kaivoin esille amerikan liinat ja tontut, vielä kun tuon havupallon kuusen tuoksua antamaan , eiköhän se joulu sinne tule.
Meidän tontut ovat vielä piilossa Varaston kätköissä ja sinne taitavat jäädäkin . Yritin sitten luoda tuota tunnelmaa piparin tuoksulla .Ei voita kaupan piparit pikkupalaneita omia leivonnaisia , ehkä tuo riittänee kaupunkijoulun aikaan saamiseksi.

tiistai 21. joulukuuta 2010

Leffassa


Susanne Bierin uusin elokuva on ollut kassamenestys kaikissa pohjoismaissa ja Kosto oli Tanskan valinta myös parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-kandidaatiksi. Koston päähenkilöitä ovat afrikkalaisella pakolaisleirillä työskentelevä lääkäri Anton (ruotsalainen Mikael Persbrandt) ja hänen 12-vuotias poikansa Elias (Markus Rygaard), joka asuu Tanskassa äitinsä (Trine Dyrholm) kanssa.
On maanantai ja Bridge. Kuljeskelin hitaasti ja nautin suurista lumikasoista ja valkoisesta maasta .On tuiki harvinaista , että Helsingissä voi kulkea lumista valkoista polkua , jota reunustavat tiukat korkeat lumiseinät , kuin lapuudessa ikään . Keski-Suomen talvet olivat lumisia ja muistot sieltä , kuin olisi liikkunut lumilabyrintissä , niin pieni ihminen koki talven .Kirkkaana on jäänyt mieleen lumiset riippuvat puut Laajavuoren rinteillä , silloin Matti Nykäsen mäkimaisemat olivat vielä koskematonta aarniometsää , talvella jäisiä kallioita ja lunta , kesällä valkoisenaan valkovuokkoa , kadonneet kaikki. Nyt on siis suuren nautinnon paikka , kokea oikea kunnon jouluinen talvi . Jos minä nautin , niin samaa ei voinne sanoa keltatakkisista miehistä lapion varressa ja katoilla narun päässä.Eikä kiitellyt onneton auton omistajakaan , joka sinnikkäästi lappoi lunta etsiessään autoaan lumivallin alta .En jäänyt katsomaan , auttoivatko lapiomiehet kärryn tielle , tuskin , mikäli suomalaista tunnen .
Peli sujui jouhevasti , on aina mukava pelata parempansa kanssa . Hitailin sitten kotiin päin Kirjaston kautta , monta uutuutta on taas luettavana -ja monta on luettu , ei yhtään todella sykähdyttävää . Ovea aukaistessa mies ilmoitti , jotta nyt olisi sellainen elokuva , joka minun kannattaisi nähdä , se ei kauaa viivy teatterissa , ei siis ole suuren yleisön elokuva.Hän oli sen käynyt juuri katsomassa ja jos lähden heti , ennätän .Siispä laitoin kengät uudelleen jalkaan (muuten -tuo on kuulemma kanadalainen ilmaisu vessakäynnille ... ) ja lähdin . Tuli taas todistettua yksi kaupunkiasumisen eduista, kymmenessä minuutissa olin lippukassalla -ja kävellen .
Elokuva oli hyvä . Tunteita liikuttava monella tasolla. Vanhempien ongelmien peilaantuminen lasten mieliin , miten lapset ne käsittävät ja miten julmia he voivat olla vanhempiaan kohtaan ymmärtäessään asiat vain siltä osin , mitä heille on kerrottu . Aikuisten maailma ja lasten maailma , toisen posken kääntäminen ,kosto ja anteeksianto.Vaikeita asioita , elokuva kuroi ne yhteen , katsoja jäi toivomaan , että myös pysyvästi .Kauniisti , rauhallisesti tehty .Upea musiikki ja kuvaus.Minä pidin ja huomasin huomauttavani itselleni ,kuinka hyvä kuva on katsottava aina elokuvateatterin pimeydessä.Ei kotona , jääkaapin lähettyvillä.

maanantai 20. joulukuuta 2010

Maa on valkoinen



Lumen tulo ei lakkaa. Se puhaltaa poikittain ja kerää lumivallia hiljalleen ikkunan ulkopuolelle , meilläkin , vaikka keskustassa ollaan , kaikki ikkunat ovat saaneet kauniin valkean reunuksen . Pihlajamäessa kurkitaan kohta pienestä raosta , sillä naapuri kävi pudottamassa lisää lunta katoksilta ja seinänhän se siihen muodosti !Mahtaako talitintti uskaltautua nokkimaan niin pienestä raosta ! No , ysikutonen on ainakin turvassa kulkijoilta.


Kävimme joulutervehdyksellä entisessä naapurissa .Vanha koti siellä oli kauniisti lumisen pihan piilossa , siellä oli hyvä silloin , nyt on toisin . Surkeata on katsella ihmisten sairastumista ja elämän valumista käsistä , kun mikään ei innosta , ei kiinnosta ja ei jaksa. Ennen niin energinen ihminen jaksoi vain istua. Ja kiitellä televisiota runsaasta urheiluohjelmasta .Ehkä sitä saisi itsensä ulos happea hengittämään , jos sitä laatikkoa ei olisi keksitty , itse kunkin .


Vierailu Tilkassa viikolla laittoi meidät pohtimaan elämän kummallisuuksia .Kun pää sekoaa , mikä on silloin se vaihtoehto , missä elät ja asut ?! Maalla oli ennen toisin , nyt asutaan kaupungissa ja käydään töissä . Kotona ei ole ketään , tuskin edes rahalla saisi sitä hoivaa , mitä silloin tarvitsisi.Joulun toivotus tuntui kovalta .Eikä sitä oikein voinut sanoakaan, jutteli vain ja oli seurana .


Bridgessä on sitten viettetty railakasta joulujuhlaa.Syömistä ja juomista oli riittävästi , oli oikein mukavaa , juttu luisti , pelit samoin .Kunnes yksi luuli , jotta jäljelle jääneet pullot olisi suotavaa juoda pois ! Kai hän kotiinsa kuitenkin löysi ,tuskin oli eka kertaa örveltämässä.Aina on joku.
Mutta -paketit alkavat olla paketoituina , kortit postissa . Ja niinhän siinä käy , että tämän kuun synkkärilapset saavat kärsiä nahoissaan , kun ovat menneet syntymään juuri ennen joulua ..pyydän kaikilta tässä anteeksi ja siirrän päivät allakkaan toiseen kuuhun, tylsään tammikuuhun , jossa perinteisesti ei mitään tapahdu !


maanantai 13. joulukuuta 2010

Pekka pani töpinäksi



Hesari kirjoitti , että Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri oli tehnyt kaverinsa kanssa kävelyretken kaupungin keskustaan.Hän oli huomannut , että lunta oli ihan hankaluudeksi asti , autot katosivat lumen sisään molemmin puoli katua ja väliin jäi vain yhden auton mentävä ajoväylä ! No , se ei sovi , tuumi Pekka , jotain tehtävä .Iltauutiset sitten kertoivat , jotta Pekka on nyt luonut Hesaan hätätilan , lumet on saatava pois tällä viikolla , sillä nyt ei sada, on pouta ja pakkanen .Jos nyt sataisi , sitten oltaisiin ihan pulassa , sanoi Pekka. Siispä kaupunki kuskaa parkkeeratut autot pois, siirtää ne jonnekin näköetäisyydelle , että omistajan ei tarvitse pitkältä autoaan etsiskellä.Sitten lumet kärrätään pois , lähelle nekin ,puistoihin , mereen ,minne nyt vielä mahtuu.Ehkä autojakin voisi pysäköidä toreille ja kentille ...uusia lumia ajatellen , sillä lisää tulee varmasti.Näin Pekka oli päättänyt ja saanut ainakin meidän ikkunan alle suuren vaihtolavan ja pikkutraktorin , joka näppärästi kärräsi lumivallit pois .
Mahtaa jumahtaneen auton omistajakaveri olla ihmeissään aamulla , kun auto on näkyvissä ja pois ajettavissa.


perjantai 10. joulukuuta 2010

Lumiyllätyksiä

On monta kivaa tapaa valmistautua jouluun !Rapakon takana ripustellaan valoja ja hyvä onkin , sillä suomalaiset valopäät eivät ole niille kaduille tietään löytäneet .Pimeys on mustaa , vain satunnainen lumi valkaisee ,jos valkaisee .Joskus sataa ja sitten sulaa.Meilläkin sataa . Varsinkin Helsingissä ja sehän tietää yllättäviä ongelmia liikenteeseen .Yllättäviä sikäli , että joka vuosihan lunta sataa ja joka vuosi on talvi , joka vuosi aurataan ja joka vuosi autoja kaivetaan lumen alta .Silti se joka vuosi on yllätys.Tänä vuonna se yllätys tuli kuukautta liian aikaisin , josta syystä lumilapiot loppuivat kaupoista ja kansa joutui kaivamaan autojaan milloin kumimatolla , milloin lusikalla.Jos myräkkä olisi sattunut joulun tienooseen , olisiko lumilapio ollut se joulu hitti , jonka isäntä olisi paketoinut ja piilottanut kuusen alle ?Ja jokaiselle kauhojalle olisi lumilapio riittänyt ?Outoja ovat kauppiaiden aatokset...
Kun ei ole lumilapiota , tyttären auto seisoo tallissa ja lumisohjossa keikkuen kulkeva ratikka taitaa olla suosikkikulkuneuvo .Tai omat jalat , joilla vielä sentään joten kuten onnistuu kahlaamaan lumikasojen välissä.Niin , ja sitten leikattiin määrärahoja , mutta Finnairin lentoemoilla oli varaa seisottaa koneita monen miljoonan (vai liekö miljardin ) edestä ja kun lakko loppui , Finnair uutisoi , jotta se uusii kalustoaan niin ja niin paljon .Onneksi ei tarvitse olla päättämässä , minne kansalaisten rahat laitetaan.


Oli niin mieltä ylentävää katsella ikkunasta kaverin yritystä saada autonsa liikenteeseen .Tuohon se sitten jäi .Ja uusi lumi tuiskutti päälle.

Kävin katsomassa ystävääni Tikassa.Kovin oli iloinen minut nähdessään.Pari tuntia juttu kulki milloin ihan tässä päivässä , milloin mielikuvitusmaailmassa .Hauska huomio oli , että "kun ei ole kirjoja luettavana , niin ainahan voi luoda oman kirjansa ja lukea sitä ikäänkuin mielessään -niinhän sitä tehtiin lapsenakin ."Niinhän sitä tehtiin .Se vaan ei taida olla sallittua enää tässä iässä .Kysyn vaan , mitäpä muutakaan kirjailijan teksti on kuin mielikuvitusta ?!

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Lumisin kolkka Suomessa

Eilen juhlittin Suomen itsenäisyyttä .Juhlijat saivat tarpoa tuiskussa ja kinoksissa upeita hameitaan pidellen , oletan .Enhän ollut saanut kutsua , joten olen jäävi kommentoimaan, mutta kun itse puursin tuiskun ja tuulen läpi pitkän lenkin , nautiskellen todellisen talven tuntumasta , tulipahan mieleen jokin hyvä puoli siitäkin asiasta.Taidokkaita kampauksia , kauniita pukuja , julkimoita ja yksi tuttu .Jonka jäljestä tuli "Mies Roihuvuoren yhdistyksestä !"No , enhän kuulu edes siihen, että tyydyin vain kateellisena ihailemaan maamme ykkösjuhlaa.
Espalla on taas avattu Tuomaan Markkinat ja olin ajatellut viedä Ysikutosen Kappeliin kupposelle ja markkinoiden valoja katselemaan.Jo autolla ajelu Eiraan tyttären käsittelyyn teki selväksi , että mitään asiaa ei ole keskustaan.Helsinki hukkuu lumeen .Kaduille molemmin puolin parkkeratut autot tukkivat ajoväylät , kun aura-auto on suikaissut ne lumiryöpyn alle .Ohittaminen ei juuri onnistu , ajoväylä on yhtä puuroa.Lapio on onnellisen auton omistajan suurin työväline nyt ja luultavasti läpi tämän talven.Jos Helsinki on lumisin paikka Suomessa nyt, kohta se on sitä vielä enemmän , sillä lunta tupruttaa tälläkin hetkellä .Joten tyydyin asettamaan uudet led-valot ysikutosen villiviiniin. Omat ledini loistavat maalta kulkeneen ankan päällä ja kirkkaasti loistavatkin , sillä "kattoparvellani " on yli metri puhdasta valkoista lunta , kohta yli kaiteen. Etelän vävy kävi kurkistamassa ja kauhistui -"noin paljon lunta ! " , johon tuore vaimo kommentoi , että ei se nyt ihan alhaalta asti ole.Helpotus oli silmin näkyvä!

Jos maalaisidylliä haluaa , kyllä sellaisen Hesastakin löytää. Kuvassa kun ei kuulu liikenteen meteli ja rajatakin voi juuri sen verran kuin idylliä haluaa.Käyn siis aika ajoin haaveksimassa Linnunlaulussa, luonto on siellä lähellä .Ja sen linnunlaulun voi kuulla television luonto-ohjelmasta , yllätin itseni tuntemasta äänet ja linnut .Olin siis jotain oppinutkin landella yksin asuessani.
Joulu tulee ja Finnair lakkoilee. Se tietää postin kulun vaikeutumista , kortit ja paketit lähtee tai ei lähde. Rapakon takainen pakettiposti meni jo käsin vietynä perille , mutta kortit terveisineen ja kotimaan paketit odottavat paketoimistaan tuossa "Joulupukin pajassani ", joka yltäkylläisessä sekaisuudessaan jostain syystä kuuluu minun jouluuni .Järjestys palautuu vasta juuri ennen joulua.




lauantai 4. joulukuuta 2010

Nouse nouse hyvä pulla...


On tulossa Joulu . Ei nyt ihan vielä , mutta hyvä perheenemäntä on ajoissa , joten päätin pyöräyttää Mummille tortut huomiselle kahvikupposelle.Mummilta kun loppuivat viime joulun tortut tänä iltana !Lupasin uutta , jos entiset on syöty tai heitetty pois , arvatkaapas kumpaako hän noudatti ! Meinaan kyllä olla häpeämättä , jos hän joutuu vatsahuuhteluun vuoden vanhan tortun vuoksi !Ei kuulemma joudu , torttu oli vielä ihan hyvää .
No , tein siis uutta. "Meinaatko leipoa , kun olet maitoa ostanut !? ",kuului seinän takaa .No , mikäs siinä , voinhan minä yhden illan keittiössäkin viettää. Taikinaa vaivatessa (kukahan moisen sanan on aikoinaan keksinyt !) mietin ja naureskelin rapakon takaista pullan leivontaa!Naamakirjassa näkyi kuva yli pöydän reunojen valunutta hyvin noussutta taikinaa, ystävä kotimaasta oli tullut neuvomaan pullan tekoa.Paistelin torttuja ja laitoin oman taikinani hellan , siis tasolieden päälle nousemaan , ettei koko iltaa tarvitsisi keittiössä viettää . Aikani siinä ihmetelin , jotta mikä on , kun taikina ei nouse !Kippasin sen pöydälle , tai olisin kipannut , ellei se olisi totaalisesti sulanut pohjalta !Litran taikina on sen verran rankka teko , etten ihan hevillä sitä roskiin laita , siispä hiukan jauhoja pöydälle ja korvapuustien tekoon .Nyt oli kyllä mestarikokilla hankaluuksia , vetelää ja löysää ja vähän muutakin .Mutta pellille jotain sain nosteltua , tulokset näette yllä. Eikä ne nousseet nytkään .Voiko hiiva kuolla liian lämpöisessä ?Tai sitten laitoin liikaa rasvaa , intaannuin nimittäin käyttämään ihan oikeaa voita , mene ja tiedä , tulos oli hyvin heikko .Kaikki versiot on kuvattu ja teille esitetty , kamera on hyvin armollinen ja lopputulos näyttää lähellä Lindan muinoisia pullia.
Huomenna on sitten uusi päivä , katsotaan , mitä kahvin kanssa nautitaan .Voi olla , että pullat käväisevät Mummilla , mutta palaavat vikkelään takaisin leipojan ongelmaksi . Riskinä on saada vuoden päästä mikrossa lämmitettyä "vielä ihan hyvää pullaa ".Pakkanen on kiva keksintö .

















keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Punaa poskissa

Tulipa nostalginen olo Sammallahden näyttelyssä ! Mustavalkoinen kuva tehoaa edelleen .On myös miellyttävä katsoa kuvia , joista näkee , että kuvaaja katselee maailmaa pilke silmäkulmassa . Meitä oli kaksitoista naista Kaapelissa , jokunen peruutti ,oli loukannut jalkansa tai joutunut ( päässyt ) lapsentytöksi .Ihan suurimmasti kumarran Turun puoleen , on todella viitseliästä istua junaan , uutisoinnin mukaan moinen kyyti näin pakkaskelillä on riskihommaa !Saimme myös käydä katsastamassa Varpun intohimon kohteen , työhuoneen , jossa on lupa sotkea väreillä , jättää juttu kesken ja tulla takaisin .Sielläkin minua kiehtoivat linjat ja viivat , kynän jälki .On aina suurta , kun jotain osaa.

Kaiken kruunuksi olin onnistunut varaamaan meille ihan oman ravintolan !Se on kyllä saavutus , jonka laitan muisteltavien juttujen kansioon !Yritin sitten omalta osaltani kasvattaa ravintoloitsijan kassavirtaa nauttimalla alkoholipitoisia juomia ihan kolmin kappalein !Ensin oli glögi terästettynä , sitten oli tumma olut ja lopuksi SAMBUCA kolmella kahvinpavulla !Juomalla kun oli niin kiva nimi... Onneksi kellään muulla ei ollut kameraa , olisi taas kerran saatu poskieni hehkeä puna tallennettua , kun tuota jalojuomaa harvoin käytän ,huutaa koko naama maailmalle , että nyt se käytti ! Pakkasmittari näytti kuulemma samoja lukemia kuin tullessa , mutta hiki tuli villadamaskeissa , ei ole puhe turhaa "sisäisestä lämmikkeestä "!
Nopeasti napattu , nopeasti ohitettu , Kakkosen Pakkoruotsiohjema nostatti uuden punan poskille !On se kuuma peruna , ruotsalaiset ei hevillä anna periksi ! Ja ne vaasalaiset !Meilläkin alkoi välittömästi -taas kerran - jotta "sinä et ikinä usko , mutta silloin kouluaikaan ei voinut kuvitellakaan , että joku kulkisi ruotsalaisen kanssa !Tai päinvastoin !Ja aina tapeltiin . " En siis voi , sillä Keski-Suomessa Käpykylässä ruotsalainen oli ulkomaanelävä , jota käytiin katsomassa kuin apinaa häkissä .Mutta oli meilläkin omat : työläinen kulki kadun vasenta puolta ja muu porukka oikeaa . Ja tanssipaikatkin oli omat .Että , menkää katsomaan Hakasalmen Huvilaan , millaista se oli Hesassa ja ottakaa siitä vielä puolet pois ....Kyllä on suuri etu , jos on saanut kaksikielisen kasvatuksen.Sääli , etten sitä aikoinaan ymmärtänyt , sitä se "pakkoruotsi " on tehnyt .Olisihan tuo vaasalainen kakkoskielen hallinnut, kai.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Pakkasta kuusitoista

Tänään oli ensimmäinen adventti ja Hoosiannaa olisi laulettu kirkoissa , asia jota Tilkassa asustava ystävä kaipasi , ei muuten tule Joulu , se on aina laulettu.Sen verran pakana näytän olevani ,että juuri tuota tarkoitusta varten en ole kirkkoon itseäni tai lähimmäisiäni johdattanut , niin mieluusti kuin olen lauluun yhtynytkin , jos olen silloin kohdalle osunut .Senkin hyvän huomaa vasta vanhetessa , perinne olisi kaunis .Perinteet yleensäkin .

Tästä aasinsiltaa pitkin Porvooseen , jossa perinne kukkii ja voi hyvin .Vanhan kaupungin puutalot on valjastettu somille kahviloille ja mahtaville leivoksille joulukahveineen . Tunnelma on kuin ulkomailla.Palvelu ystävällistä ja paikat hermostuttavan täynnä mitä ihanimpia vanhoja tavaroita !Ostaisi, ostaisi -jos olisi paikka, minne ostaa! Nyt tyydyn vain katselemaan , mikä voitto kukkarolle ! Vanha kaupunki on kuin vanhanajan joulukortti , tänne onkin syytä tulla juuri sinisen hetken aikaan , silloin kuluneet ja huonosti maalissa olevat näyttävät romanttisilta ja tutuilta. Jouluvalot luovat sadun tunnelman--mutta --se suuri virhe taas ! Autot . Niiden on sallittu pysäköidä toreille ja pikkukatujen varsille !Yhtään kuvaa ei onnistu ottamaan ilman auton nokkaa jossain nurkassa .Porvoon Vanha Kaupunki on alueeltaan pieni , porvoolaiset ovat laiskoja kävelijöitä.

Puhelin soi . Tytär soitti Sveitsistä tuohtuneena.Hän oli saanut suuren laskun uudesta upeasta Nokia 8:aan !Kone käytteli internettiä käytettäessä GPS :ää , vaikka kysymykseen "haluatko ?" hän klikkasi kieltävästi !Onko syynä vaihto maasta toiseen , vai kehno lukutaito tai käytön liiallinen mutkaisuus , mene ja tiedä , mutta kuvia sillä ei ole ainakaan Suomeen asti lähtenyt ! Suuresti mainostettu vehe lupaa monta hyvää ja ikuisen ilmaisen navigoinnin päivityksen , mutta Saksan maassa oli osoitetuntemus kuulemma lähellä kehnoa. Miten toiminnee oma Navigationi, sillä sähköpostiin tupsahti ilmoitus päivityksestä ja sehän onnistui noin vain ! Piuha koneeseen ja antaa mennä ! Olin hämmästyksestä mykkänä , kun laitoin Sveitsin osoitetta ja se löytyi ensi yrittämällä ! Ehkä kone herkesi kiltiksi , kun olen sitä niin kovin haukkunut .Toimisiko tuo tuossa Nokiassakin ?!

Tanssit on tanssittu tähtien kanssa .Nähty upeita pukuja ja kampauksia ja ennen kaikkea kauniita tanssiesityksiä .Nyt he osaavat ja voivat alkaa elämänaikaisen tanssiharrastuksen .Kadehdin.Niinkuin montaa muutakin asiaa , joka on jäänyt opettelematta.Jymähdin ruudun ääreen ,Teemalta tuli "Kausikortti ", siinä Radion Sinfoniaorksteri soitti Johanneksen kirkossa.Yksi asia televisiosta katsottuna on , että kamera tuo soittajan lähelle .Mutta itse musiikki on kuuneltava siellä , missä se soitetaan.Jos se vain on mahdollista , kaikillehan se ei ole .

Oli kylmä , pakkanen läheni pariakymmentä ja nipisteli nenänpäätä ja korvaläpättömän miehen korvia .Sietääkin , vain vaasalainen voi olla noin turhamainen .




lauantai 27. marraskuuta 2010

Ei muuta kuin menoksi

Helsinkiin tuli talvi . Pakkanen paukkui kahdessatoista miinuksessa , tuiskutti ja puhalsi. Ihmiset palelivat , minä en .Olin pukeutunut talveen . Lumi sotki liikenteen , autot liukastelivat ja tuli ruuhka.Lämmitetyllä Espalla nojasi talon nurkkaan Romaniasta tullut kerjäläinen.Heitä on jo niin paljon , että olen opetellut kovettamaan itseni ja kävelen ohi.
Minä en muutamalla lantilla kykene ratkisemaan heidän ongelmaansa , se on valtiovallan käsissä, ja olen ilman todellista tietoa sitä mieltä , että heillä on parempi elämä kotimaassaan kuin kadulla Suomessa. Tämän päivän tieto kertoo , että heidät on "maksettu " kotimaahansa,mutta luultavasti kevät tuo heidät takaisin.Ongelma on tullut jäädäkseen .

Jostain syystä joulunalusviikot täyttyvät erilaisista menoista , tämäkin viikko on ollut yhtä juhlaa.
Kävelin tuiskussa maanantaibridgen jälkeen Kirjakerhoon ja tapasin siellä "lasteni pikkupiian ", liki 25 vuoden jälkeen ! Naamakirja on mainio väylä luoda ajantasalle vanhat tuttavuudet. Eipä silti , tämä "tyttö "(hän pysyy minulle ikuisesti ikäänkuin tyttärenä ) on kuulumiset kertoillut joulukirjeessä kaikkien näiden vuosien ajan, silti Naamakirja tuo ikäänkuin lähemmäksi -ja nythän tuo kontakti on pidettävä ihan oikeasti ainakin kahvikuppitasolla ! Keskiviikko oli laiskan jumppapäivä.Pelkkä kävely ei voitele joka nurkkaa , joten olen röyhkeästi sujahtanut nuorimmaiseni väänneltäväksi , ei minusta balettitanssijaa saa , mutta liikkuminen ei tuota myöskään tuskaa!Ehkä sekin on jo jotain tällä iällä .Keskiviikko on myös espanjan opintojeni päivä ja tällä tuiskuisella talvisäällä kävelytin vävypojan kaupungin halki mukavaan kuppilaan , jossa puhe kulki enemmän ja vähemmän luistavasti .Vuoroin suomea , vuoroin espanjaa.Mutta -poco a poco , kuten hän sanoi.Ei muuten kuubalainen ollut moksiskaan suomalaisesta talvesta , tuumi , jotta vaatetta päälle vain !Ehkä hän pärjää...

Sitten oli konsertti .Rautavaaraa , jota en juuri rakasta.Sellossa huippunimi Truls Mork Norjasta.Konsertti yllätti , se oli kaikkinensa hyvä : kaunista , taitavaa ja mielenkiintoista.Hyvä päätös tälle syksylle. --Tuuli oli muuttunut hesalaiseksi viimaksi ja pisteli kasvoja , muuten olin kyllä varustautunut itse kudotuilla villadamaskeilla (suositan ) ja aikaa sitten lahdatuilla minkinnahoilla.Aurinko paistoi kuin keväällä , oli siis aika mukava ilma kävellä Naisliittoon Aurorankadulle.Bridge sujui ilman suurempia mokia , oli puherikas päivä. Illalla kävelimme vielä Johanneksen kirkkoon kuulemaan Cantores Minoresin joulukonserttia , jonka Helsingin Sanomat tarjosi lukijoilleen.Kaunis kirkko , herkät äänet ja joululaulut, siitä se Joulun tunnelma voi alkaa.








tiistai 23. marraskuuta 2010

Talvi tuli



Ysikutonen tuli juhlittua , skoolattua ja väsytettyä -vähän .Suuremmatkin juhlat olisi voitu pitää , sillä hetkellinen väsymys katosi sherrylasin myötä ja juhlinta tuntui oikein miellyttävältä !
Pari naapuria jäi kutsumatta , joten puhelin käteen ja soittamaan ! Sääli vaan , että kakut tuli hyvillä haluilla pisteltyä kaikki , mutta onneksi ysikutosella on kaiken pelastaja -Herra Pakastin . Sieltä löytyy monenlaista suuhun pantavaa , jopa pari viime vuotista joulutorttua , joita tytär ei kyllä kehoittanut vieraille tarjoamaan.Talvikin herkistyi lumettamaan lähitienoot , linnut ovat löytäneet ruokapussin ja orava juoksenteli lankaa pitkin etsien pähkinää .Ihan yksin ei ysikutosen tarvitse juhlan jälkeen istuskella , luonnosta on iloa . Iloa lumesta näytti saavan myös tuore vävypoika Kuuban mailta ,kylmä ei hymyä jäykistänyt .
Birdge sujui tänään vaihtelevalla menestyksellä. Muutama hyvä peli ja sitten pari , joista pelitoveri antoi ohjeellista palautetta.Ihan aiheesta ja hyväksi opiksi -jos nyt muistan seuraavalle kerralla.---Pakkanen herkesi ihan talvilukemiin ! Polvet olisivat kaivanneet sukkaa ja peffa villahousua.Talvivaate on tarpeen .
Ystävän tilanne huolestuttaa ja mietityttää , mutta hyvissä käsissä hän lienee, joten odotamme ja toivomme .
Mistä lie innostuin lainaamaan kirjan Sauli Niinistöstä ."Nimismiehen kiharat " on nimi , mutta kovin kiharaista ei tuon miehen taival ole , päinvastoin . Tasaista nousua lohduttavan huonon (6.5 ) päästötodistuksen saaneen miehen uralla .Häntä voisi käyttää kouluissa kannustavana esimerkkinä menestyksen uusista mahdollisuuksista .Kirja ei juuri Niinistön kuvaa kohenna , tasainen hieman tylsä poliitikko.Mutta luenpa loppuun kuitenkin , jos vaikka pikkuisen repeisi ,kun nuoren vaimon otti !

lauantai 20. marraskuuta 2010

Muisti on tärkeä

Esperi Hoivapalvelukeskus Tilkka sijaitsee Helsingin Huopalahdessa historiallisella paikalla, entisessä keskussotilassairaala Tilkassa. Tilkka tarjoaa asumispalveluja eri hoivakodeissa yhteensä noin 150 ikääntyneelle.

Hoivakoti Tilkantupa on tarkoitettu muistihäiriöisille ja dementoituneille ikääntyneille, jotka tarvitsevat asiantuntevaa ja ympärivuorokautista huolenpitoa ja päivittäistä viriketoimintaa. Hoivakodin henkilökunta on erikoistunut dementoituneiden hoitoon. Jokaiselle asukkaalle laaditaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Palveluun kuuluu oma turvallinen asunto ja yhteistilojen käyttö sekä täysi ateria- ja siivouspalvelu.

Aivojen voimistelupäivä eli bridge .Onneksi sujuu hyvin , kaikilla ei suju .Tein tutustumiskäynnin sairaalaan , dementiaosastolle , josta ystäväni löysin .Elämänkulku on on käsittämätön , miksi jonkun muisti pettää ja toisen ei.Istuin juttelemassa parisen tuntia, ehkä ilahdutin , siltä se ainakin minusta tuntui.








Ysikutonen viettää syntymäpäiviään sunnuntaina (14.00 )kakkukahvien merkeissä , skoolasi tyttärentyttären kanssa liköörilasin ,katseli nettikuvia Italian mailta ,ihasteli rapakon takaa tullutta paketin sisältöä , vastasi pariin tekstiviestiin ja soitti kännykkäpuhelun .Kunpa hän itse ymmärtäisi , miten onnellinen saa olla terävistä aivoistaan.




Talon purku on nyt edennyt maan tasalle .Jäljellä on enää iso kasa murskattua betonia ja rautaa.Mielenkiinnolla odotan ,millä metelillä mennään maan alle .

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Pirunpuntari


Kansallisteatteri alkaa viedä teatteriesityksiä niille, jotka eivät pääse nauttimaan taiteen hyvää tekevästä voimasta omin avuin. Kiertuenäyttämön nimellä kulkeva kiertueteatteri menee hoitolaitoksiin, asumisyksiköihin, vankiloihin, vastaanottokeskuksiin ja omaishoitajien ulottuville eikä lapsia ja nuoriakaan unohdeta.
Kävimme teatterissa , katsomassa "Pirunpuntaria ", näytelmää , jota nyt siis viedään hoitolaitoksiin ja muille suljetulla oleville. Juha Varis on ajatuksen isä , mikäli olen oikein ymmärtänyt . Hän onkin loistava roolissaan alzheimeria sairastavana aviomiehenä , joka sekoilee matkustamisen ja todellisuuden välillä , kadoten lopulta kokonaan . Vaimo , Katja Jousijoki ,hoitaa miestään parikymmentä vuotta , haaveilee joskus jostain muustakin ja pimahtaa lopulta sekoilevaan mieheensä. Ei kukaan kaikkea jaksa , vaikka kuinka rakastaisi.
Näytelmä oli lyhyt ja hyvä. On sitten ihan toinen juttu , toimiiko se juuri niissä paikoissa jonne sitä nyt ollaan viemässä. No , nauroihan salissakin joku , vaikka ihmisen sairaudelle harvemmin tulee naurettua.Meikäläistä juttu kosketti tavanomaista läheisemmin .
Lyhyyden vuoksi ennätettiin kotiin katsomaan tanskalaista elokuvaa , joka taas kerran oli erinomaisen hyvä.Huikean hauskasti kuvattu , leikitty laajakulmalla aivan vääristä perspektiiveistä .Tanskalaiset osaavat.

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Hengitä syvään

Jos oli eilen tiukka päivä , tänään oli sitten laiska päivä . Kaamos nukuttaa , ei viitsi silmiä avata ,kun pimeys on yhä ulkona. Kello taisi hipoa yhtä iltapäivällä , kun vihdoin nostin jalkani lattialle peiton alta.Eläkeläisen ulkoilu hoituu usein avaamalla parvekkeen ovi selälleen , pitämällä silmät kiinni ja HENGITTÄMÄLLÄ .Ja ne ainoat hetket näin suotuisaan ulkoilluun ovat nykyisin viikonloput , sillä naapurissa purku jatkuu .Enää on yksi kerros purkamatta, ei tarvitse kaverinkaan hermoilla traktorinsa kopissa , sillä nyt yltää jo nosturin nokka kettinkeineen tipauttamaan kerroksesta toiselle.Mielenkiinnolla seurasin hitsaajan touhuja , hetkittäin liekit nuolivat kaverin takamuksia , mutta suuremmilta murheilta vissiiin säästyttiin .


Televisio suoltaa urheilua päivät pitkät,mies viihtyy yksinään sohvalla.Pimeys ja tihkusade sopivat loistavasti ikuisesti jatkuvaan harrastukseeni : Pengo laatikoitasi .Kun ei ole enää suurta taloa , ei mökkiä , ei lapsia , koiraa sotkemassa , niin ainahan voin piipahtaa Varastossa imuroimassa ja tuntea itseni tarpeelliseksi.Siellä ne banaanilaatikot ovat odottaneet pääsyä uuteen mökkiin (tai vanhaan, joka on tyhjillään ..), vähentyneet muutamalla , lisääntyneet nuorimman nyssyköillä , lopputulos kuin hölmöläisen peiton jatkaminen.

Hyvän ystävän dementia on edennyt hurjaa vauhtia .Fyysisesti hän on vielä läsnä , mutta yhteyttä entiseen ystävääni ei enää ole .Hän on aivan toinen ihminen ja mietin , että kun vain osaisin... ja voinko tehdä mitään ...
















perjantai 12. marraskuuta 2010

Olipa kerran

Kävelin marraskuun tuulessa , taivaalta tuli jotain märkää ,oli pimeää.Olin tulossa muutaman tunnin kestäneestä bridgestä ,kevyt päivä , muuta ohjelmaa ei ollut. Eilinen olikin sitä runsaampi , vaihteleva. Ystävä on avustajana Eduskunnassa ja lupasi meille kierroksen talossa. Lehterillä olen istunut ennenkin kuuntelemassa kyselytunnin vastauksia, joten se paikka oli tuttu .Mutta muu osa talosta oli näkemättä , eihän sinne nytkään joka osaan päässyt , mutta jo Suuren Valtiosalin näkeminen kannatti .Ei pelkästään siksi , että itse sali oli upeaakin upeampaa työtä ,vaan jo siksi , että osuimme keskelle "torkkupeittodraamaa "! Kyseinen kiistakapula oli sijoitettu Valtiosalin museotuolille kuvattavaksi ja tänään se oli sitten päässyt Hesarin sivulle närkästystä aiheuttamaan . Peitto oli muuten suomalaista käsityötä , luultavasti pellavasekoitteista villaa ja kaunis.Torkkui sen alla tai ei , hyvin se edusti kotimaista osaamista.



http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/lapsi
Kadun toisella puolella on Hakasalmen Huvila ja siellä näyttely , johon linkki tuossa yläpuolella.Nostalgista mustavalkokuvaa seitkytluvulta Helsingistä .Minulla (ja monella muullakin ) on samanlaisia kuvia albumit täynnä , lapsia puistossa ,ihmisiä toimissaan, katunäkymiä ja tapahtumia.Kallion Karhupuistossa on pelattu shakkia , lapset ja aikuiset yhdessä . Miten se elo on muuttunut turvallisesta ihmisläheisestä yhteiselosta vartioiduksi ,pelokkaaksi lokeroelämäksi?Miksi vapaana kasvaneista lapsistamme on tullut omiaan ylivahtivia vanhempia ?Eikös sanota , että pelko kasvattaa pelkoa.... Näyttelystä olikin muutama metri Finlandiataloon , jossa odotti Leif Segerstam ja Gergely Boganyi, unkarilainen 1974 syntynyt pianisti .Oli lupa odottaa hyvää ja kaunista , mutta sitä ei tullut .Taiturimainen pianisti väsytti yleisönsä ylipitkällä , todella kaaosmaisella sinfonisella konsertolla,en löytänyt siitä mitään kaunista .Väliajan jälkeen seurasi sinfonia , jonka piti olla viisiosainen , mutta jonka Segerstam vetäisi kolmessa . Onneksemme, sillä siitäkään ei löytynyt kuunneltavaa kuin alkujen muutamat soinnut.Ellei pianistissa olisi
yhdeksi illaksi silmän ruokaa , olisi ilta ollut täydellinen katastrofi , nyt se oli vain nukuttavan pitkästyttävä
.



Tätä kirjoittaessa jäinkin sitten kiinni Ristojen kuviin .Ja tiedän , mitä seuraavaksi selaan - niitä omia seitkytluvun mustavalkoisia.Kaikki kansioissa teksteineen.