lauantai 31. tammikuuta 2009

Monenlaista ahdistusta




"Meryl Streep loistaa 1960-luvun katolista newyorkilaiskoulua johtavana sisar Aloysiuksena, joka uskoo kurin ja pelon voimaan. Alueen uusi pappi, yhtä loistavan Philip Seymour Hoffmanin tulkitsema isä Flynn, edustaa muutosta ja pyrkii lieventämään koulun ahdistavaa ilmapiiriä. Kouluun saapuu myös ensimmäinen musta oppilas, jonka isä Flynn ottaa suojelukseensa. Uudistusmielistä pappia vihaava ja itselleen uhaksi kokeva sisar Aloysius näkee erityiskohtelussa pedofilian piirteitä ja tekee raskaan syytöksen."

Lausuttu sana , ammuttu nuoli . Takaisin et saa ,kuten Isä Flynn kuvasi saarnassaan rikki viillettyä höyhentyynyä tuulessa .Elokuva "Doubt-Epäilys "oli ahdistava jo alkumetreiltä ja jatkui tasaisen ahdistavana loppuun asti .Kenen oikeassa olo oli oikeaa ja kenen väärää , jäi lopultakin epäselväksi .Kaikki riippui katsantokannasta , suunnasta , mielipiteestä ,välittämisestä.Ja loppujen lopuksi ei siitäkään .

Oletan , että näyttelijöiden toipuminen rooleistaan on ollut vaikeaa ja aikaa vievää. En osaa sanoa , kelle elokuvaa suosittelisin .Upeasti näytelty ,upeat puitteet ,ahdistava.
Pakkanen ahdistaa hesalaisia .Helsingin outo ilmiö -lehteäkään liikuttava viima -saa kasvot punoittamaan ja sormet tunnottomiksi .Töölönlahden joutsenpari kärvisteli jäällä jalkojaan nostellen ja pupu pisti vauhtia juoksuun , tuossa yksi kiirehtii kameraa pakoon koivun juurella .Kiinni saatu , mutta vain kameralla .Eilen kävellessäni bridgestä Eduskuntatalon ohi kokonainen pupusuku pisteli poskeensa kenenkään häititsemättä ehkä viimeisiä eläviä pensaanrunkoja .Finlandiatalon vuorimännyt on jo kaluttu maata myöten , muutama kuorittu tikku pistää esiin vähäisen lumen alta. Outo ilmiö , mitä tehdä ? Kiva otus , mutta iso tuholainen .
Anna-Leena Härkösen "Ei kiitos " on vihdoin luettavani .Tuossa se on odotellut toista kuukautta lukemistaan ja eilen sen aloitin . Hätkähdyttäväksi sitä on mainostettu ja sitähän se minullekin alkumetreillä teki .Sata sivua luettuani olen jo tottunut puolituhmaan tekstiin ja seuraan mielenkiinnolla avioliiton etenemistä.Pidän Härkösen tyylistä kirjoittaa . Ja lujasti ihmettelen -ja ihailenkin - hänen rohkeuttaan luoda henkilöitä , joilla on avoimesti ongelmia ,joita voi avoimesti pohtia .Kannattiko asioiden setviminen vai "sotkettiinko oma pesä " ; lukijalle sukupolvikysymys.Kerron sitten .

torstai 29. tammikuuta 2009

Sello -soitin vai kauppakeskus ?


Sellosalissa -siis Kauppakeskus Sellossa -oli tänään pikkusiskoni siskopuolen ( mikä termi-) tyttärellä konsertti .Ursula von Lerber ,piano ,ja Ulla Soinne , alttoviulu .Schumannia ja Beethovenia . Kaunista musiikkia kauniisti soitettuna .Sääli , että nämä pienimuotoiset esitykset eivät katsomoita täytä .
Seikkailu Sellosaliin oli malliesimerkki puuttuvasta opastuksesta . Exit Kehältä kehoitti Vermoon -ystävä valisti - ei siis Selloon . Selloa lähestyttäessä opasteessa "Sellosali " oli selvästi kuvattu saksofoni , kuten sisareni minulle selvitti .Siitä Fonista sitten P-halliin ....ja sitten kierrettiinkin ympyrää ja takaisin ei ollut kääntymistä ! Edessä aukeni kattoterassi ja taas Fonin kuva .Etsittyämme ja lopulta kyseltyämme ,selvisi , että "foni " ei ollutkaan Foni vaan sellon -siis soittimen -osa ja kauppakeskuksen logo. Itse Sellosali oli maantasolla toriaukean toisessa päässä .Auton voi jättää paikalleen ja tulla hakemaan konsertin loputtua .Meinasi nousta hiki hattuun , kun lippuluukulla tajusin , että Kauppakeskus suljetaan samoihin aikoihin kuin konsertti loppuu .Olivat kyllä viisaat ajatelleet minunkin puolestani siihen puolituntia lisää. Silmät kierossa ajoin alas neljä kierrosta tiukkaa ympyrää. Sitten enää olikin ongelma , miten löytää Kehälle -koko seutu on yhtä rakennutyömaata ja opasteet joko kuran peitossa tai muuten vaan piilossa .Käytyäni pari kertaa jossain Friisilässä ,osuin oikealle tielle. Systeri tuumi , jotta" ei ole ihme, kun kukaan kavereista ei suostunut lähtemään konserttiin jonnekin Espoon landelle."Taidan liittyä samaan kuoroon .

pitäisi pitäisi


On puhdas esteettinen ilo käydä hoidattamassa itseään tässä rakennuksessa ! Vanhaa kaunista rakennustyyliä , säilyttetty sekä sisällä että ulkona. Siellä nuorimmaiseni käsittelee osteopaattisesti äitiään tunnuksella : "Etsi vika , korjaa se ja jätä keho rauhaan ".
Tytär noudattaa ohjettaan , mutta äiti on tottelematon .Tänäänkin tiukan käsittelyn jälkeen olen istunut tämän rakkineen ääressä kuvia käsittelemässä ja lähettämässä monta selkää rasittavaa tuntia . Pitäisi elää kuin Aira Samulin -tanssien .Ei olisi selkävaivoja eikä muita ikäkramppeja . Siinä oli taas tuo ikävä sana -pitäisi.
Nyt pitää siirtyä sänkyyn kirjan ääreen . Jo Nesbo ja "Lumiukko " on loppusuoralla.Dekkari .

tiistai 27. tammikuuta 2009

vauvoja

Pistäydyin tänään talvessa .Puoli tuntia pois kurasta ja loskasta ja olin puhtaassa valkoisessa talvessa ! Että eikö ollut kameraa mukana ??! Toki , mutta -




Isöäiti täytti vuosia .Oli tullut sitä juhlimaan ,shampanjapullo mukanaan .Tyttären luona oli parempaa, kolmiviikkoinen poikavauva halattavana.Tumman ruskea haalari yllä , mistä lie löydetty.



Toisessa kylässä päivä pari sitten oli samanikäinen pieni tytär. Tummanruskeassa hänkin , mekossa.Mistä senkin ostaneet?
Kun minä en löydä kuin yöpaidan värisiä ankeuksia...
Näin jäi siis talvi kuvaamatta .

lauantai 24. tammikuuta 2009

Lunta talvella

Hesan pahimmat lumimyrskyt näyttävät osuvan konserttipäivään.Niin oli edellisellä kerralla ja niin oli nytkin , auton sai kaivaa lumen alta Finlandia-talon parkkipaikalta . Mutta ei se mitään , sillä taas kerran oli nautittava ilta .Tshaikovskin Viulukonsertto nuoren ,27 vuotiaan viulistin taituroimana oli ihmeelistä kuultavaa.Moneen kertaan kuultu teos , jota seurasin henkeä pidätellen .Uskomaton muisti , muun osaamisen lisäksi ihmeteltävänä. Ja lopuksi Brahmsia ,pehmeästi ja soljuvasti .Pehmeää kuin juuri satanut lumi .
Yöllä tuli telkkarista taas elämänkertaelokuva Sissy Spassec -"Kaivosmiehen tytär ".Hän esitti kantrilaulajan ,Loretta Lynnin , osan valloittavasti ja osaavasti laulaen itse .Onko oikeaa Lorettaa joskus ollut , ei kerrottu. Niin tai näin , kantrilaulu vetoa minuun ja niin vetosi koko tyttökin - hän kun oli olevinaan vanha tuttava uudessa roolissa -"Anna "kirjojen "Viherkulman Anna siinä lauleskeli.
Luin Kaisa Ingemarssonin "Kohtalonpyörän " .Hän on "Keltaisten sitruunoiden ravintolan "kirjoittaja ja yhtä sujuvaa oli teksti nytkin . Yllätin itseni lukemalla kirjan melkein yhdellä istumalla .Kolme eri-ikäistä naista lähiössä .He ystävystyvät ja huomioivat sekä toisistaan että ympäristöstään aika mainioita asioita .Niin tuikitavallisia , että ne tuntuvat ihan erikoisilta.

Bridgen pelaminen Helsingin kattojen yllä oli tänään taas niin sanottu hyvä istunto .Peli sujui ja seura oli mukavaa.Ja näkymät ikkunasta talviseen kaupunkiin antavat lisämausteteen kahvinjuontiin.Helsinki on kaunis kaupunki.Juhlivat muuten Lapissa kaamoksen katoamista !!



maanantai 19. tammikuuta 2009

Olipa rauhallista -kin .


Viikko maalla ja koko elämä täytyy ladata uudelleen ! Tässä nyt olen istunut koko illan ja muuta en ole saanut aikaseksi kuin hyvin suuren kiukun .Tytär laittaa kirjalistansa lahjoitusvuosien mukaan , minä kirjailijoiden . Tunnin siinä syhersin yrittäessäni saada molempia taulukoita samaan , hukkasin ja löysin . Mutta erillään ne ovat vieläkin .On oppimisen aika.
Talvea lähdin hakemaan .Löysin hiljaisuuden , lukemisen rauhan ja auringonkin . Pakkanen pistäytyi lähellä kolmeakymmentä ja jäädytti järven . Meillä on uusi naapuri .Nuori pari , joka on savustettu ulos edellisestä naapurustosta moottoriharrastuksen vuoksi .Jää oli kirkas ja liukas , nyt pärisi meilläkin
.Järven kaukaisin naapuri kehoitti kylvämään huopakattonauloja.
Kirjaston tilaushyllystä saan uutuuskirjat uunituoreeltaan .Dekkareiden ystävänä luin muun muassa Åke Edwardssonin "Melkein kuollut mies " .Hänen kirjoitustyylinsä on näin vanhan ajan kieliopin lukeneena kummasti töksähtelevää .Hän katkoo lauseet ja kappaleet täysin "väärin " ja lauseetkin ovat usein kahden kolmen sanan mittaisia . Se tekee tekstistä hitaasti luettavaa. Jäin asiaa ihmettelemään .
Joel Haahtelan "Lumipäiväkirja " oli vastakohta edelliselle . Hänen tekstissään saattoi olla yhtä lausetta koko sivu , sivulauseita peräkanaan ,pilkulla erotettuina. Hengästyin. "En tiennyt ,olinko elänyt sellaisen elämän , jonka olin halunnut , kuin olisi pitänyt ?" Yksi kuva lehdessä -ja ajatus lähtee kulkemaan taaksepäin ,tästä alkuun . Luin kirjan yhdeltä istumalta.
Uusi tuttavuus Jens Lapidus "Rahalla saa " saa minun puolestani jäädä lukematta .Kahlasin läpi , ei ole minun tyyliäni , teksti on liian reportaasimaista ja jutun aiheen käsittely "miehistä " .Siirrän kirjan miehen luettavaksi.
Pirkko Arhipan "Mustat nuotit " oli helppoa , tuttua tekstiä . Kuin juoruja kuuntelisi . Turun naakatkin saivat mainintansa .
Pirjo Tuomisen "Kotiopettaja " oli pienoinen pettymys .Mutta kun pääsee sisälle "Kartanon tarinaan " , ajankuva vie mennessään .Ja tuskinpa oikeaa romantiikkaa saa nykyään kukaan liikaa. Kuten "Muistan sinut Amanda "-kirjan romantiikka ei kuulunut minusta sille osastolle ollenkaan -se oli kirjoitettu naistenlehtien viikkolukemisen tyyliin -tapahtui paljon ja ilman suurempia tunteita.
Unikirjaksi otan nyt Kajsa Ingemarssonin "Kohtalonpyörä " .Nimi kyllä enteilee päiväunelmia ,mutta sittenhän sen tiedän , kun olen lukenut .Löytyi uutuuksien hyllystä .Kirjailija on vanhimpani ikäinen , jospa tarinatkin kulkee siinä ajankuvassa.Unohtuupa exelit hetkeksi.



maanantai 12. tammikuuta 2009

Vettä


No joo ,eipä tuon kummempaa kuvaa tarvinnut tullakaan !Selväksi on tullut , että vettä sataa ja lämpöasteita on monta .
Olen siis lähdössä maalle , jos nyt koskaan pääsen sillan yli näillä ilmoilla , liukasta lienee kuin öljyisen pallon pinnalla .Talvea lähden kuitenkin hakemaan .
Tämä päivä aukeni pimeänä ja jatkui pimeänä . Ylös , vaatteet päälle ja Mummille kahville .Seurusteltiin siellä pikkusysterin kanssa pari tuntia , oltiin eri mieltä toisrotuisten kohtelusta Suomessa , ajettiin kotiin .Vaihdettiin "ilta-asut" ja istuttiin telkkarin ääreen .Siunattu televisio -ellei sitä olisi , istuisin koko ajan tietsikan ääressä ja kyllästyttäisin teidät jaarituksillani .
Ikkunan takana tuuli ulisee ja sade hakkaa ruutuun .Kotoista , sanottiin laulussa .

sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Tositarinaa koko päivän.



Clint Eastwood tekee hyviä elokuvia. Hän tarttuu usein arkoihin aiheisiin , käsittelee niitä kantaa ottavasti .Terävästi. Kolmekymmentäluvun auvoinen elämä rikkoontuu lapsen kadotessa kotikadultaan .Äidille palautetaan puolen vuoden jälkeen vieras lapsi , jonka poliisi todistaa kaikin keinoin äidin kadonneeksi pojaksi .Poliisia ei voi asettaa naurunalaiseksi .Siitä alkaa tosikertomukseen perustuva kummallisia kuvioita kulkeva tarina , joka karmeudessaan päätyy oikeussaliin ja saa aikaan lopulta suurta hyvää lakimuutoksissa .

Toisen elokuvan katsoin televisiosta ja sekin oli tositarinaan pohjautuva. Isä -Dentsel Washington -taisteli poikansa oikeudesta saada uusi sydän .Tässä käytiin titaanien taistelua -raha vastaan vanhemmat .Amerikkalainen sairausvakuutusjärjestelmä vaatii suurta rahaa ,kuten muissakin maissa , mutta mistä se raha tulee ja kuinka se jaetaan kansalaisille , siinä on tuon maan poliitikoille todellinen haaste .Itsemääräämisoikeus , joka amerikkalaiselle on se tärkein , katoaa välittömästi sinä hetkenä , jolloin sairastut .Silloin määräävät ihan toiset asiat ja siihen on uuden presidentin luultavasti -toivottavasti -puututtava .Otettava oppia pienestä Suomesta , kuten huhut kertovat. Kovasti on ajankohtainen meillekin .

Oli siellä telkassa tositarinaa lisääkin : Johnny Cash lauleskeli elämäntarinassaan . Elokuvan olen nähnyt suurella kankaalla , joten annoin vain hänen upean musiikkinsa herkistää korviani .

lauantai 10. tammikuuta 2009

Volfgang ja Ludwig

Musiikin kevätkausi alkoi upealla Kamarikonsertilla .Kvintetto ja piano .Mozart ja Beethoven . Suosikkini Kari Kriikku -klarinetti ja Anni Haapaniemi -oboe , heitä olisin kuunnellut kauemminkin . On varmaan mahtava tunne soittaa täydelle salille , joka rysähtää raikuviin suosionosoituksiin .Kädet helliksi minäkin hakkasin .Kaunista kaunista musiikkia .Ralf Gothoni on oma lukunsa. Pianoa voi soittaa joko valloittavasti tai väsyttävästi , nyt kuulemani kokonaisuus oli minulle mieleen .

Konsertti kesti vain puolitoista tuntia .Ulkona oli satanut lunta ja Mummin kotiin vienti kesti toiset puolitoista . Takkuista ja liukasta . Ja kaunista.Lumella on kaunistava voima.

Posti toi suuren nivaskan papereita Husista .Niiden päivämäärät sanelevat sitten ainakin nämä kevätkuukaudet . Ajasta toiseen ja siinä välissä eletään .Herkesin kiukkuiseksi , kun mies rupesi potilaaksi ennen "sairastumista", jätti konsertin väliin .Taisi olla sopiva tekosyy urheiluohjelmalle .

Bridgekin alkoi ja hyvin alkoikin . Meitä oli monta ja peli sujui jouhevasti mukavasti riskejä ottaen .

Leppävirralla on juotu synkkärikahveja tänään .Jos satut tätä lukemaan , onnittelut sinne !



tiistai 6. tammikuuta 2009

Hyvää ja huonoa


Tokoinlahden kirkas jää on houkutellut Uuden Vuoden juhlijat pullopalautukseen .Kunhan jää kunnolla vahvistuu , rantaveikoilla alkaa uusi juhlinta , kyllä noilla rahoilla aina jonkun oluen saa !
Jotain hyvääkin on saatu aikaan : Tokoinlahden poltettu kuppila on saanut ikkunoihinsa upeat grafiitit.Todella taidokasta työtä , en soisi sotkettavan.

maanantai 5. tammikuuta 2009

Dewey Readmore Books


Iowassa ,USAssa , on elellyt punainen kissa , joka lienee saavuttanut jonkinmoisen maailmanmaineen "Kirjastokissana ".Se on kuulunut Kirjaston henkilökuntaan ja tuonut lämmintä karvaista iloa Kirjastossa kävijöille , yhtä lailla aikuisille kuin lapsille . Ainakin , jos on uskomista Vicky Myronin kirjaan .Ja miksemme uskoisi , sillä Googlen hakukonekin suoltaa monenmoista tietoa tästä suloisuudesta . Minä olen viimeinen ihminen kieltämään kissan -tai koiran - hyvää tekevää vaikutusta ihmiseen kuin ihmiseen , minut se on valloittanut jo kansikuvallaan .
Kirja siis kertoo kissanpennusta , joka löydettiin palautuslaatikosta eräänä pakkasyöna pienessä Spencerin kaupungissa Iowassa.Tai -kirja kertoo kissan tarinaa seuraten elämästä iowalaisessa pikkukaupungissa .Ihmisistä , kaupungin kasvusta pienestä kyläpahasesta pieneksi kaupunkipahaseksi , jota sen asukkaat villisti rakastavat .Maataloudesta , sen syödessä pienet tilat ja puutarhat talon ympäriltä ,Iowan muuttumisesta yhdeksi suureksi maissiviljelmäksi , jossa ilkeä viima puhaltelee satojen kilometrien tasaista maata. Kirjaa lukiessa kulkee hiljakseen iowalaisessa maisemassa ymmärtäen yhtäkkiä , että Amerikassa on toisenlainenkin Amerikka . Teksti ei kovin kummoista ole , mutta tunnelma on mielestäni saatu hyvinkin kansien väliin . Luen sitä ihmetellen ja miettien , sillä nuorimmaiseni oli vaihtarina juuri Iowassa .
Maalla tuli luettua paljon , mutta kirjattua ylös- ei mitään . Anne Holtin "1222" - pidän hänen tyylistään kirjoittaa.Levollista ja hitaasti etenevää.Tiivistä . Ruth Rendell "veden lumo ".Yleensä pidän , mutta nyt oli hitaanlaista ja selittelevää . Kirja oli Kirjaston kirja ja luettava ja palautettava nopeasti , ehkä siinä oli syy kiirehtimiseen .Kirjapino oli korkea , mutta aivot taisivat jäädä naulaan maalle , kun en muista lukemaani .Täytynee palata asiaan muistikatkon jälkeen .

Australia


Melkein kolmetuntinen elokuva Australiasta taisi olla yritys uuden polven "Tuulen viemäksi " .Hugh Jackman on nimetty "maailman seksikkäimmäksi mieheksi , sanoi keskimmäiseni . Äiti ei taas ymmärtänyt yhtään mitään , sillä pariskuntaa katseli kyllä mielellään , mutta ei outbackin miehestä ole Rhett Buttlerin voittanutta ! Eikä se ole ulkonäkö joka asiassa paina -vaan karisma , luonne - jos nyt fiktiivisestä henkilöstä voi näin sanoa.
Keskimmäinen oli vaihtarina Australiassa , joten mielenkiinnolla seurasin maiseman karuutta ja aboridginaalien taistoa ihmisarvon saavuttamiseksi . Tytär kierteli abojen pyhillä paikoilla ,istui nuotiolla heidän kanssaan -turistina toki- ja koki Australian hiekkaiset kuumat yöt .Piti sylissään kengurua , pussikarhua , ratsasti kamelilla , sukelsi ja osti "jalokiven" kaivoksesta.Ja monta muuta asiaa , jotka minä koin ja elin mukana täällä pohjolassa .Kuten nytkin , vaikka aika oli toinen .Karun kiehtova maa.
Elokuva oli suurelta osin toteutettu digin keinoin .Maisema pysähtyi taustalle ,ihmiset oli istutettu kulissiin .Jo ammoin mennyttä kaupunkia on vaikea rakentaa muulla kuin tekniikan avulla ,silti aavikon maisema ja abojen pyhät kalliot lienevät pysyneet samoina nyt kuin silloin vuosisadan alussa , ne olivat osin aitoa, osin digiä. Mutta Australian tunnelma oli läsnä , sellaisena kuin sen oletan -hidas , kiihkeä ja kuuma. Puutteineenkin katsottava .Jättää sieluun toiveen , että maailma joskus voisi olla oikeudenmukainen .Että syntyperällä ja värillä ei olisi merkitystä .Että lapsellakin olisi ihmisarvo.

perjantai 2. tammikuuta 2009


Onnellista Uutta Vuotta Teille kaikille ! Sinne se joulu taas meni ja uusi on vasta vuoden päästä .
Tuo vaivainen viikko oli luminen ja kaunis . Lyhyen päivän pimeys sopii minulle ; rakastan joulun valoja. Kun nukkuu aamulla puoleen päivään ja valvoo yötä myöten aamun sarastukseen , saa nauttia sydämensä kyllyydestä kynttilänvalosta ja takkatulen loimusta .Olen täydellinen kaamosihminen .Ja ihmeekseni olen onnistunut opettamaan myös perheeni kaamosrytmiin , eikä se nyt nyt niin kovin vaikeaa olekaan , sillä talviaamun valo ei juuri päivää valkaise .Ei ole ilo olla suoritusiskussa puolihämärässä , missä ei edes valo anna apuaan päivän harmauteen.Kunnon pimeydessä pienetkin valot saavat suurta loistetta aikaan .Jouluntaikaa.


Tuhmia tekojakin tuli harrastettua : orava -parka säikäytty nuorimmaisen omalla säikähdyksellään .Se ryntäili pitkin Navetan seiniä ja sai mitä ilmeisemmin sydärin .Sääli kaunista eläintä , olisi se saanut meillä elellä .
Kaupunki on saanut taas pihteihinsä .Olen istunut koneen ääressä jo monta tuntia ja muuta en sitten ole aikaan saanutkaan . Nyt painun yöpuulle ja kirjan ääreen . "Kirjastokissa " on kesken .