Koneen ruhtinas

"Koneen ruhtinas ", kirja Pekka Herlinistä osoittautui kirjaksi , jonka luin ihmetellen , miksi se on saanut niin suuren kohun aikaan .Itse eläneenä ja kokeneena -joskin paljon pienemmissä ympyröissä -tuon seitsemänkymmentäluvun huiman nousun kahdeksankymmentäluvulle en huomannut juurikaan kummallista siinä elämän menossa , joka tuossa perheessä vallitsi .Tahti oli kiihkeä , viina virtasi ja juhlinta kuului asiaan.Alkoholismi oli -ja on - sairaus , joka monessa perheessä tuotti suuren ongelman .Lapset syyttävät isää , minä katson äitiin päin .Olisiko "koneen ruhtinas "pysynyt valtaistuimellaan , jos valtakunta olisi kotikonnuilla hajonnut kahtia ? Ikuinen kysymys , mikä saa vaimon pysymään juopon miehensä rinnalla lasten kustannuksella ? Kirja ihannoi Pekka Herlinin menestystä liikemaailmassa ja kuka sitä kieltämään , mutta ne kohdat eivät minua kiehtoneet , ne harpoin yli. Mielenkiintoista oli se elämä , joka olisi ollut mahdollista , jos se olisi ollut mahdollista.Kurjuuskin on aina suhteellista ,tuskaa tuntee Roope Ankkakin rahakasansa päällä .

Mankellin viimeinen "Rauhaton mies " tuntui olevan kirjailijan tilitys vanhenemisestaan.Wallanderia vaivaa muistikatkot , pelko yksinäisyydestä . Elämä ei kuitenkaan ole ihan lopussa , hän on hankkinut talon meren rannalta ja koiran , joka pitää huolta hänen heilahtelevasta sokeristaan vaatimalla pitkille lenkeille läheseen metsään , jossa tuoksu vielä tuntuu voimakkaana .Ihan pistettä ei Mankell tekstiinsä laittanut.Isoisän rooli vaatii hengissä pysymistä , jään odottamaan Lindan astumista pääosaan , Wallanderin hoitaessa jälkikasvuaan.Näin minä tekisin ....

Oliko se joulu jo ?

Meni se joulu kaupungissakin .Tämän enempää en joulua laitellut ,kynttilöiden elävä valo sai riittää tunnelman tuojaksi.Vatsa on syömisistä turvoksissa ja juuri tällä hetkellä olen vankasti sitä mieltä ,että painon pudotus on paikallaan .Huominen voi olla taas eri juttu.

Joulumme on ollut valkoinen .Puhdas lumi keskellä kaupunkia on harvinaista ja ei yleensä kestä montaa päivää .Olemme siitä nauttineet tekemällä pitkiä lenkkejä , hissukseen , sillä puhtaan valkoisen lumen alla saattaa olla tepposia tekevä jää .Kiire ei ole , on aikaa ihmetellä keskitalven outoa valoa taivaanrannassa ,

päivä on kääntynyt pitkän puolelle.Kesää kohti mennään , hitaasti , sillä Stockan kellon lähestyessä kolmea , hämärä alkaa jo laskeutua alennuspusseja kantavien ympärille . Sunnuntaista huolimatta kaupunki oli täynnä kulkijaa , ihmisen tavaran tarve on loputon .Venäjä oli kuultavin kieli , heillähän Pakkasukko jakaa lahjansa vasta Uutena vuonna ja me tietysti toivomme heidän kääräisevän paketteihin Suomesta ostettua lahjaa.Ja matkustavan aukaisemaan ne maaseutumme moniin mökkikyliin . Tänä vuonna Suomi näyttää parastaan , runsas lumi peittää koko maan.

teatterikokemus

Olimme katsomassa Kansallisen Willensaunassa Eugene O,Neillin "Pitkä päivänmatka yöhön ".Seurueeseen kuului mies, tytär ja Mummi.Esitys kesti kolme ja puoli tuntia , kunnioitettava saavutus jokaiselta , sillä nykyaika oli ajanut näytelmän sisällön ohi .Kuvaus perhehelvetistä -osin omaelämänkerrallinen -ei kosketa nykyihmistä , jolle nuo , ennen niin piilossa perheen seinien sisällä pidetyt ongelmat, ovat jokapäiväistä kokemusta .Alkoholi , huumeet, riidat ."Olen niin kyllästynyt katselemaan teatterissa ainaista huutoa ja riitelyä !"kommentoi tytär.Se siitä perillisensä sivistämisen yrityksestä.Tai kenenkään muunkaan .Kukaan meistä ei saanut ylentävää tunnetta mukaansa , kuten teatteriesityksen jälkeen kuuluisi saada.Vain hyvät näyttelijät -Esko Salminen ja Terhi Panula -kohottivat näytelmän tason katsomisen arvoiseksi.Ja se , että enää ei tarvitse lukea ohjelmistoa ja voivotella , että tuokin pitäisi käydä katsomassa !

Helsingissä on ihana talvi ! Lenkkikaveriksi kaipaisin nyt sitä koiraa , mies kun kulkee omia teitään ihan ilman narua ...

suklaat tarjouksessa

Kaikenlaista mukavaa voi tämän koneen kanssa saada aikaan , kuten tuhota varmuuskovalevyn kaikki tiedostot! Noin vain ! Yksi klikkaus -ja sinne meni ! Ja minä kun olen kaiken aikaa selitellyt "huonommilleni " , jotta ei tarvitse huolestua , kone ilmoittelee ja kyselee kahteen kertaan , ei mitään pahaa pääse tapahtumaan !Ja näin kävi ! Valokuvafriikki kun olen aina ollut , minulla tietysti on koneenkin kovalevyllä MELKEIN kaikki kuvat ja suurin osa vieläpä kansioihin tulostettuina ja liimattuina .Suurin osa , niin , mutta ei kaikki , mikä on huono juttu .Hyvä juttu on , että luultavasti en muista , mitä olen hukannut , joten en niitä voinne kaivatakaan .Kai .Ehkä . Luultavasti en . Vaikka juuri nyt kaipaan niitä , mitä en voi muistaa .Ehkä huomenna en muista , mitä minun piti kaivata. Digi on kiva juttu .

Joulukortit on lähetetty . Sähköiset ja paperiset .Paperinen onnistui paremmin , sähköisen tasotouhut olivat hakusessa.

Mies on saanut kiloja lisää ,jo viisi. Ja Jouluna kilot kasvaa , sillä suklaatarjoukset eivät ole jääneet mieheltä huomiotta .

Nuttu nurin ,onni oikein .

Talvi tuli Hesaankin , lumineen ja pakkasineen .
Rautatientorin kenttä on saanut jään ja luistelijat ovat sen jo löytäneet .Monelle ulkomaalaiselle se on ensi kosketus lumeen ja luistimiin , niitä saa vuokrata radan välinevuokraamosta .

Makkaratalossa on lääkäriasema , jota johtaa nuoruusaikojen vanha luokkatoverini ,Matti .Ystävälläni oli hänelle vastaanottoaika ja menin häntä vastaan -toivossa , että kohtaisin Matin .Näin kävi ja oli mukava jutella , muistella olisi voinut enemmänkin .

Mies tuli vastaan ja vei hampurilaiselle .Kanaa ja salaattia. Moderni paikka , kirkkaat valot ."Oletko huomannut , että sinulla on pusero nurin päin ?" No en ollut ! Ja toivottavasti eivät olleet toisetkaan , kirkkaita valoja oli siellä lääkärikeskuksessakin !

Aamupäivät eivät sovi minulle ! Tai sitten vaan olen uusien lasien tarpeessa ! Tai voisin lisätä valoja kotona , vaikka onkin joulu tulossa !Tai olen vain yksinkertaisesti laiska pukeutuja !Illalla kun käänsin nutun nurin , olisi se aamulla pitänyt kääntää oikein ! Tässä taisi tulla tehtyä ns. "tuutit" -systeri kun pienenä riisui vaatteet myttyyn lattialle nurin ja vetäisi ne siitä aamulla päälleen -nurin .Sitä ihmeteltiin , selitys tuli , jotta huomenna ne on taas oikein !

En käy yössä yksin -vielä-

Kallion piirin asukashuoneistossa -Myötämäessä - oli vieraana tänään Kjell Westö.Väkeä taisi olla yli rajojen , sillä tupa täyttyi ääriään myöten .Hesarin mukaan aiheena oli viimeisin kirja :"Älä käy yössä yksin " , mutta juuri siitä kirjasta kirjailija ei halunnut keskustelua aukaista , syystä , että moni on jättänyt teoksen joululukemiseksi .Näin myös minä . Yli kaksituntinen keskustelu täyttyi kysymyksistä urasta , kirjojen aiheiden synnystä , henkilöiden synnyttämisestä , paikkojen valinnoista .Musikaalinen kirjailija jakaa tekstinsä musiikin rytmin mukaan , runollisesti , kuvaa kuljettaen ,tunteeseen vedoten . Myöhäisyntyisenä hesalaisena hän yllättää lukijansa kulkemalla kaupungin katuja alkuasukkaan tarkastelevin silmin , näin kertoivat ne , jotka olivat viimeisimmän lukeneet .Kallion asukkaat tunsivat omansa.Odotan mielenkiinnolla lukuelämystä , varsinkin kun "keksitty kaupunginosa "on saanut kuvansa Pihlajamäestä !

Kylmää Pohjolassa

Tammikuussa 2007, kun Koivusalo julkisti projektinsa, moni ihmetteli paitsi ohjaajan uskallusta myös aihetta. Onko Pohjantähti enää edes ajankohtainen?
Kaksiosaisen elokuvan viimeisenä kuvauspäivänä uutinen kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan taloudellinen eriarvoisuus kasvaa entisestään. Kasvottomat patruunat antavat lähtöpasseja työväelleen kiihtyvään tahtiin.
Pohjantähden teemat ovat muuttuneet polttavan ajankohtaiseksi.



Joulukiireet on tehty , ei tarvitse juosta tungoksessa ja ostella sattumanvaraisesti käteen osuvaa. On aikaa mennä elokuviin ."Täällä Pohjan tähden alla " kuuluu nähdä , tutkailla miten Koivusalo on sen käsitellyt .Edvin Laineen alkuperäinen versio on jokaisen mielessä , se on se oikea , siinä ovat ne oikeat Akseli ja Elina .Vera Kiiskinen Elinana oli hyvinkin elinamainen , mutta Ilkka Koivulaa en Akselina näe .

Pidän Koivusalon tyylista tehdä elokuvaa . Hän kuvaa kauniisti , kertoo rauhallisesti , näkee , että hän rakastaa maaseutuaan .Alun levollisuus purkautuu julmana "veli-vastaan -veli ", ihminen on toiselle susi , kateus ja viha lähellä ihon alla.Hyvyys ja rehellisyys , ei niillä pärjännyt silloin ,kuin ei pärjää nykyisin.Luokkasota syntyi tuolloin ja jatkuu tänäkin päivänä , eri muodossa vain.Nyt vaikuttimena on raha , poliittisestihan Suomi alkaa olla yhtä ja samaa puoluetta.


Pakkanen puraisi maapallon tätä nurkkaa .Siperian kylmyys valuu maahamme ja meillä on kaunis , oikea talvi. Lunta kun vielä sataisi , kelpaisi joulun tulla - sanoisin , jos olisin vielä maalla.Kaupungissa riittää tämäkin valkoisuus .

Se orvokki - se taitaa olla nyt entinen .

vesileikkejä joulukuussa

Vävypoika Amerikoista ihmetteli , jotta miten siellä pohjoisessa kolkassa voi orvokki kukkia , kun ei ole valoakaan ! No , ei tuo nyt kovin kauniisti kuki , mutta eipä ole henkeäänkään heittänyt ,minkä luultavasti tekee tulevana yönä .Lupasivat ihan oikeita pakkasia eteläänkin !Sietää jo kylmetäkin , sillä joulu on ovella ja lapset leikkivät vesileikkejä keskellä joulukuuta !Oltiin kävelyllä Herttoniemen uimarannan puolella ja sieltä löytyi yllättäen asuinalue , joka oli suunniteltu ihmistä ajatellen . Laaja puistoalue , rannat vapaat , uimaranta kunnostettu , upeita luonnon kallioita .Ja uusi ,hieno lämmitetty uimakoppi talviuimareille.Laiturilla lämpömatto ja vedessä pulppusi moottori pitämässä vettä jäistä vapaana .

Teki mieli uimaan.

Riskihallintaa

Perjantai -riskien päivä .Kävelin kauppaan noutamaan Mummin syntisen kalliin uuden jakun .Olin siis riskialttiilla alueella - butiikki tulvillaan juuri minulle sopivia vaatteita.Onnittelin itseäni toivottamalla hyvät joulut ja poistumalla kädessä kaunis punainen kassi sisältäen vain jo maksetut ostokset.

Seuraavana listalla oli miehen sukat .Ohuet , villaiset , sisäkenkään mahtuvat .Kaupungin tällä laidalla on monta herrasmiehen vaatetusliikettä , mutta ei kellään villaisia jalkaan laitettavia. Herrasmiehet eivät kuljeksi ulkotiloissa pikkukengissä ,laittavat jalkaan silkkiä .Poikkesin Kamppiin ja siellä kyselyn tuloksena sain rahvaanomaisen Anttilan ! Kalliit , laadukkaat ,ohuet villasukat putosivat välittömästi luokkaa alemmaksi . Ostin ne silti .

Bridgen pelaajilla oli nauru herkässä ja peli sujui mukavasti vitsin poikasta lohkaisten. Joulun kunniaksi keittiössä komeilevat erilaatuiset glögipullot , otin riskin ja nautin kokonaisen lasillisen viinipohjaista juomaa .Pelin lopun lähestyessä jotain tapahtui - taloon levisi hirmuinen valkosipulin haju ! Migreenikon kaksi varmaa keinoa saada aikaan kunnon päänsärky, viini ja valkosipuli ! Äkkiä ulos raikkaaseen ulkoilmaan ja reippaasti askeltaen kotia kohti .

Tytär oli ostanut liput nykyaikaiseen joulukonserttiin Kulttuuritalolle. "The Club Five " -viisi nuorta laululajaa ,

jotka tuottavat kaikki äänet , myös orkesterin , omilla äänihuulillaan .Esitys oli huikean raikas , taidokas , innostava ja erinomaisen tasokas . Laulajien äänet soivat kauniisti yhteen ja solistiset osuudet ,varsinkin naisäänet ,helisivät hopeisesti .
Valomestari osasi työnsä ja valokeilat kiersivät mustaa salia milloin violetin ,milloin turkoosin värisinä .Olit kuin keskellä revontulia , upea esitys .Migreenikon painajainen .Joskus tilanne on jokotai.

Kulttuuritalon historia oli jäänyt nuorimmalle tavoittamatta . Pieni kertaus Suomen poliittista historiaa oli paikallaan ja talo sai raaminsa.

Joulua kohti , vaikka kesällä.

On pikkujoulujen aikaa. Bridgessäkin katettiin kahvipöytä koreaksi .Jokainen oli tuonut jotain , kakun ,piirakan , salaatin ja monta viinipulloa.Ja minulta toivottiin pullaa, voilla leivottuna. Hieman huvittuneena leipurimestaruudesta , jossa olen kyllä ollut kovin hyvässä opissa aikoinani , pyöräytin kranssin ! "Jaa , oletkos tuonut rotinarinkelin !Odotetaanko teille perheen lisäystä ??"
Olipas siinä kysymystä kerrakseen , on kuulemma karjalainen tapa tehdä kranssi ja siten ilmoittaa uudesta tulokkaasta ! Jos sen pullan voimin saisikin , leipoisin vaikka viikon joka päivä .

Kaliforniasta tuli taas upea talvikuva. Katselin kuvakoostetta viime vuodelta , miten oli talven laatu silloin .Marraskuussa oli lunta Helsingissäkin , mutta sitten tuli kesä . Löysin kuvan HUSsin ikkunasta otettuna .Mies siellä makasi .Silloin oli kurjat hetket .Nyt mennään valoisampaan suuntaan . Koko ajan .Mieli on hyvä.

Linnan juhlissa

Suomi juhli taas itsenäisyyttään . Niin mekin .Tytär tarjosi ruuan , joka maistui varmasti yhtä hyvältä kuin Linnan monet ,todella upeat luomukset .Tällä kertaa jätimme iltapukumme kaappiin , on joskus ollut sellaistenkin aika .Shampanjan , musiikin ja pitkien helmojen .

Kotoinen oloasu ei haitannut ollenkaan astua mukaan juhlavaan seurapiiriin .Siinä ne astelivat kättelemään Presidenttiparia aivan nenän edessä . Kaiken muun saattoi kokea ,vain haistaa ei voinut , mikä lienee minun nenälleni onneksi , pää parkani olisi hajuvesien koktailista luultavasti räjähtänyt . Kaunis puku kauniin kantajansa kauniisti kannettaessa , ilo katsella . Ja muistella , millainen tunne se oli , kun hiukset nutturalla , korvikset korvissa , helma maata viistäen viimeistelit asun huiman korkeilla koroilla -ja huikkasit lapsille , että "äiti menee nyt !"

Mustaa ja ruskeaa

Ja kuinkas sitten kävikään ??! No , eipä juuri mitenkään . Kukaan ei huomannut .
Nousin siis tänä aamuna kesken hämärän hyssyn , pimeää oli ja olo muutenkin uninen.Kurkotin kaappiin , otin saappaat , laitoin jalkaan ja lähdin . Jonkin aikaa käveltyäni tunnustelin outoa oloa oikeassa jalassa , mutta päättelin vanhan vaivasenluun oikuttelevan .Kävin ostamassa kausiliput ja ulos tullessa kumma valoilmiö taivaalta kirkasti hetkeksi kulkuni .Ja vilkaisin jalkoihin .Housunlahkeen alta tuijotti kaksi kengänkärkeä , toinen ruskea , toinen musta !Ei ihme , että oudolta tuntui , toinen oli kesäsaapas ja toinen karvaa täys!Kantakaan ei osunut kohdalleen .Kun olin puoli päivää tallustellut näillä eväillä , loppu meni sitten samaan tahtiin .Taivaskin pimeni ja vettä satoi . Ihan turhaan olen haikaillut kaupunkilookin perään , ei Hesassa kukaan tässä harmaudessa mitään huomaa !

Suomen talvisodasta oli eilen kulunut seitsemänkymmentä vuotta .Bridgessä oli yksi sodan veteraani , ilmoittautunut seitsentoistakesäisenä vapaaehtoiseksi .Nuorin kolmesta pojasta , kaikki sodassa. Moni muisteli lapsuusaikaansa evakkona , Karjalasta kotoisin on monta pelaajaa , ei ihme että puhe kulkee.On vaikea kuvitella , mitä ajatuksissa on ollut , kun presidentti ilmoitti aamupuheessaan , että sota oli syttynyt.Sitä lukee kirjoista , luulee käsittävänsä , mutta kun kuuntelee sodan kokeneita , evakkoja, ymmärtää , että ei ymmärrä .

Lunta , vaan ei meillä..

Joka päivä oppii jotain uutta !Tällä kertaa sain kopioiduksi tähän kuvan , jonka tytär lähetti rapakon takaa nettialbumissaan .Tunnen itseni suureksi osaajaksi.

Ja surkeaksi .Suomessa vallitsee pimeys ja vesisade .Aamulla ei viitsi silmiä availla ennen puolta päivää , harmaa hämy leijuu koko maiseman yllä .Sytytät valot -ja mitään ei tapahdu .Puolisokeana harhailin pelaamaan , mutta takaisin tulin jo paljon iloisempana , pimeys oli laskeutunut , katuvalot syttyneet ja kauppojen ikkunat loistivat kilpaa jouluvalojen kanssa .Valo ja pimeys , minun maisemani .

Nyt yö kääntyi jo joulukuun puolelle , asun ja elän Suomessa , Pohjolassa .Lumen ja pakkasen maassa.

Ja missä se lumi nyt on ?! Californiassa ja Sveitsissä .

Suttuinen sunnuntai

Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin vierailukonsertti on aina tapaus. Tällä kertaa ohjelmistossa on erikoisyllätys uuden teoksen muodossa. Orkesteri kantaesittää sukupolvensa merkittävimmän ruotsalaissäveltäjän, Anders Eliassonin (s. 1947) kaksoiskonserton viululle, alttoviululle ja jousiorkesterille. Solisteina vierailevat Ulf Wallin ja Lars Anders Tomter. Konsertit johtaa kamariorkesterin oma kapellimestari Juha Kangas.

Tapaus tai ei , konsertti oli syhteellisen tylsä . Lähdin kuuntelemaan viulukonserttoa ja tavalliseen tapaani odotin siitä kaunista ja sielua sykähdyttävää .En ikinä opi muistamaan , että joku voi haluta rääkätä viulua ja säveltää musiikin kuulostamaan monin hetkin kissan naukumiselta .Taituruutta en kiellä , minulle se vaan ei ole kaikki.

Sateinen viikonloppu suosi tutustumista vanhoihin asuinpaikkoihin , joihin ei enää kaipuuta ollut .Ihmetystä herätti lasten katoaminen pihapiireistä , kukaan ei leikkinyt missään .Sellaista käsitettä kuin "pakollinen ulos meno" ei taida olla nykyajan vanhemmilla , hiekkalaatikot ja pihat olivat tyhjiä .Eikö lapsia enää uskalleta laskea ulos yksinään leikkimään vai eikö nykylapsi enää leiki ?

Tänään kävelimme Haukilahden kaunista rantaa ja siellä oli kolme hiekkalinnaa tekevää lasta ! Ilman vanhempia tai perään katsojaa .Tuntui mukavalta ja turvalliselta . Merenranta on upea kallioineen ja hiekkaisine rantoineen .Kaunis katsella , kylmä kokea , ja suolainen maistella -jos tuolla asuisi , uisi.

Sunnuntai on muuten mennyt kirjan parissa .Cook ja Pakkanen ,kumpikin meni melko sujuvasti yhteen menoon .

Sataa , ei sada..

Eilen .Harmaa päivä , tihutti hiukan . Lämmintä .Laitoin pikkukengät ja olin kovasti kaupunkilaista .Kävin katsomassa taidenäyttelyn , jossa välkkyvät neonvalot karkottivat migreenikon vikkelään ulos .Satoi kaatamalla , vettä , keskellä marraskuuta . Olin varpaita myöten märkä .Kävelin miehen kanssa sitkeästi kotiin .

Tänäänkin satoi .Nyt olin viisaampi . Saappaat , toppahousut , lakki , sateenvarjo ja marraskuun harmaa takki .Laukkukin piti nyt vettä.Sade loppui ja kadut kuivuivat .Kävelin kohti Varastoa ja Kirpputoria , tunsin olevani kerrankin juuri oikein vaatetettu !Matkalla mietin , miksi sama vaatetus näyttää hyvältä pellon laitaa kulkiessa ja laitapuoliselta asfaltilla tallustaessa .

Kirpputorin menestys on lähinnä paikan pitäjän kukkaroon .Kokemus on koettu ja muutama laatikko tyhjentyt .Asia on puoltanut paikkaansa kävelyretken suuntana .
Pimeys laskeutui ja piilotti armeliaasti mummolookin .

Pieni Vallilan kirjasto osoittautui kultakaivokseksi , sieltä saa viikoksi lainata uutuuksia .Enni Mustosen "Morsiuskesä " jatkaa maalaiskartanoromantiikkaa(sanahirviö , jota tavatessa vanhimpani hermostuu..).Kirja alkaa kesäaamun kuvauksella , kuikan huudolla järvellä .Se kouraisi .Robin Cookin "Äkkikuolema " on seuraava luettava .Kumpikaan ei liene kirjallisia helmiä , pitävät otteessaan silti .Toisin kuin Mazzarellan "Uskottomuuden houkutus " , joka ei tällä hetkellä houkutellut .

Taas sataa.vettä.

Kunnon kekkerit

Juhlat on juhlittu .Väkeä tuli tuvan täydeltä , tungokseen asti , eli juuri niin kuin isoon juhlaan kuuluukin ! Ysivitonen oli valmiina korviksia myöten ja väsymyksestä ei tietoakaan . Tilanne oli kuin Linnan juhlissa- "kaksi ritaria ",Mummi ja hänen luokkatoverinsa ! Ja kolme muutamaa vuotta nuorempaa .Muistot pitäisi kerätä talteen ,

alkaen Venäjän vallasta , sodista ja presidenteistä , ketä kaikkia heitä nyt olikaan?

Valokuva kertoo vallasta kuvattavaan nähden , väittää Mazzarella ja taltioi henkilönsä kokemuksineen filmille .Ainutkertaisena tapahtumana , jonka voi palauttaa mieliin kuvan kautta.Ja mitä pahaa siinä on ?!

Vuosia 95-

Olen etuoikeutettu , en ole vielä ketjun päässä- Mummi täytti eilen 95 vuotta !Sen kunniaksi veimme hänet syömään Viikin kartanoon ,

mikä sijaitsee kävelymatkan päässä hänen asunnostaan , Yliopistoalueella.Ruokala oli kauniissa vanhassa kartanorakennuksessa ,ajalta noin 1550.Peruskorjattu päärakennus palvelee nykyisin työmaaruokalana ja ruokakin oli sen veroista : tavallista kotiruokaa, gourmeesta kaukana.Asiansa ajoi , vatsan se täytti ja söimme "ulkona".

Olen löytänyt sukulaissielun .Merette Mazzarella kirjoittaa kirjassaan "Täti ja krokotiili" tavaroiden rakastamisesta .Tavarat elävät , muistuttavat , ovat tärkeitä kulkiessaan sukupolvelta toiselle , ne kertovat menneestä , sitovat ,linkittyvät . Olen helpottunut .Mummulan ruostunut rännäri saa jatkossakin sille kuuluvan kunniapaikan .

Kesää marraskuussa

Kesämuistoja keskellä marraskuuta .Parvekkeella kukkii vielä mökiltä tuotu orvokki , sisällä kukintaan intaantuivat maalta rahdatut äiteinpäiväpelargoniat , jotka kukkivat jo kolmatta kauttaan .Navetan viileydessä ne viihtyivät hyvin , nyt tasainen lämpö luultavasti hellii ne hengiltä .

Lumi käväisi Helsingissä ja tuskin tuleekaan hetkeen .Tasainen harmaus lämpöasteineen vallitsee pääkaupungin talvessa.

Bridgessä hosuttiin kiireellä tänään .Se ei minua miellytä , en ole kilpailuhenkinen .Mielipiteineni en ole yksin ,joten leikiksi lyöden sekin kiire hoidettiin .

Patricia Cornwellin viimeisin on luettu . Kovin seikkapitoista ykstyiskohtiin pureutuvaa patologin työskentelyn seuraamista .Vähempi olisi parempi, sanoisin.

Ruokalautasia

Viikonloppu meni sumuisessa pimeässä kaupungissa ajellen , mies ratissa .Hjalliksen himoitsema Sipoon ainut yleinen venesatama on hyvä ruokapaikka veneettömillekin .Meren äärellä kun ollaan , kala maistuu , vaikka tokkopa lohta moisesta vedestä nousee...Laiha mies pisteli hyvällä ruokahalulla lautasen tyhjäksi , ehkä ne kilot siitä kasvavat hänellekin eikä vain syöttäjälle !

Tämän päivän ajelu tuotti sitten visiitin kotinurkan Hesburgeriin -ja kaikki meni taaskin . Molemmille.

Kun joulu on peruutettu tänä vuonna , mietimme josko tilaisimme pöydän tästä ruokalasta ? On sitä syöty jouluateria Mc Donaldsissakin -tosin Hong Kongissa.Sama ruoka siellä kuin täällä .

Terve mies

Eilinen konsertti oli minulle yhtä paljon musiikillinen kuin esteettinen kokemus .Kapellimestari Dimitri Slobodenioukin kädet tanssivat .Pitkien sormien liike oli kuin balettia ,rauhallisia liikkeitä , ojennuksia hitaasti sormenpäihin asti .Tiukasti musiikin mukaan . Kamera olisi hullaantunut liikkeen kauneudesta . Tällä kertaa katselin mieluummin kuin kuuntelin , vaikka musiikkina oli kaunista tuntematonta ja tuttua pianoa Pöntisen esittämänä .Kuuluisa kaveri , mutta minusta hän oli hieman tasapaksu . Hänen veljensä , Benjamin on minulle tutumpi , luontokuvaaja , mestari lajissaan .

Lopun yön ja tämän illan laittelin kesän aikana kuvaamiani albumiin .Suurin osa jäi tällä kertaa koneelle , syynä digikuvauksen "maksuttomuus" .Otan ulos joskus ,ennenkuin tuhoutuvat .Pino oli hirmuinen .Tunnustan ymmärtäväni ihmisiä , joiden kuvat ovat jääneet laatikon pohjalle "talteen".Tämä kesä oli ainutlaatuinen ja homma sen myötäinen .

Vaikka oli perjantai ja kolmastoista , tämä päivä oli hyvä . Mies sai "terveen "paperit HUS:sista , kaikki hyvin ja oikeastaan paremmin . Ei kuulu kaveri riskiryhmään, ei siis rokotetta. Toipilas toki , mutta ilman taudinkuvaa!

Päivä oli myös Bridgessä hyvä .

Oopperaa

Tänään "Turandot" elokuvateatterissa .Mummin ysiviis-lahja , joka taisi miellyttää , sillä ei hän ainakaan nukkunut . Olisi ollut mahtavaa olla oikein paikan päällä Metissä (alan olla jo kuin vakikävijä ---Met...), kun esitys oli massiivinen näin kankaaltakin . Suunnaton määrä kulisseja ja muuta rekvisiittaa , musiikista ja sen esittäjistä puhumattakaan. Kaunista musiikkia , mutta se kaunein,"nessun norma " oli vasta viimeisessä osassa ja aina aivan liian lyhyt ! Sen saisi esittää joka näytöksessä ja mieluiten parikin kertaa ! Se on sydämeen käypä , kaikuu tuolla mielen syvyyksissä nytkin . Puccini on ollut ihan komea mies , kaiken muun lisäksi .

Sitä lumipyryä ei tullut .Kaupungissa oli märkää , ihan mukava kävelyilma .Mummin luona maisema lumisine puineen näin iltavaloissa oli kuin jouluinen postikortti .Kaunis.

Tukkoista talvitakissa

Takki on miesten ja naisten käyttämä yläruumista suojaava ulkovaatekappale lämpimyyden tai ulkonäön takia. Takissa on tyypillisesti pitkä kaulus ja se on yleensä edestä avonainen. Takissa on myös hihat, jotka suojaavat käsiä. Takki saadaan kiinni napeilla, vetoketjulla, tarrakiinnityksellä, hakasilla tai vyöllä, tai näiden yhdistelmällä. Takin vyö voi olla lähinnä koriste lisäämään takin esteettistä kauneutta. Takin alalaitaa kutsutaan (takin) helmaksi.
Takki tunnettiin jo keskiajalla.
Takki on niin sanottu iso ostos. Silloin toivoo, että siitä on pitkäaikainen ilo ja se imartelee käyttäjän vartaloa.
Useimmiten hyvä, istuva ja vartaloa imarteleva takki maksaa saman kuin huono ja epäkohdat esiintuova. Koostimme vinkit suositeltavan takin valintaan seuraaville vartalotyypeille:
Hoikka
Päärynä
Tiimalasi
Omena
Kartio

Jokaisella naisten vartalotyypillä on omat hyvään takin valintaan vaikuttavat piirteensä. Muutama yhteinen kaikkia vartalotyyppejä suosiva seikkakin löytyy. Näitä ovat takin pituus


Tänään tuo riivatun paksu kapine oli kiskottava komeron uumenista ulos ja sovittettava päälle . Olo oli heti erinomaisen tukkoinen ja hankala . Sukkahousut on toinen hirviö , mitä naisille tarjotaan talvisaikaan ja kun en niitä harrasta , saatan jopa tuntea kylmää epämiellyttävyyttä yrittäessäni olla normaali kaupunkilainen farkuissa .Toinen vaihtoehto on toppahousut , jotka luultavasti hyvin nopeaan voittavat helppoudellaan .Paljaat sääret ja toppahousut , lyömätön yhdistelmä !
Bridge oli ihan kelvollinen tänään (kin ), ainahan se on .Pitäisi houkutella uusia jäseniä .
Helsingin rannikkoseudulle luvattiin lumimyräkkää huomiseksi . Olen luvannut viedä Mummin Leffaoopperaan , toivottavasti liikenne ei kovin takkuile.

Isänpäivä

Isänpäivä alkoi keskeytyneellä ratikkamatkalla , vesivahinko katkaisi liikenteen Rautatieaseman kohdalla.Mikään ei päässyt läpi .Kansalaiset saavat pienoisen tuntuman luonnonmullistukseen , sillä yhteys tulee olemaan poikki kuukausia .Vettä on parikymmentä metriä tunneleissa ja jokunen seinäkin on kaatunut .Kallista lystiä .Ehkä nyt päättäjät unohtavat kaikki oudot rakentamissuunitelmat Hesan keskustaan , kun rahaa tarvitaan muualle (kuin vanhuksiin ).

Nuorimmainen syötti isänsä ja siitä sai osansa äitikin . Isän pakkosyöttö alkaa olla tarpeen , sillä painokäyrä osoittaa alaspäin .Tosin tyttären ruoka oli kelvollista , meni alas ilman tuputtamista.Ruumiillista harjoitusta mies harrasti tänään istumalla parsimaan sukkiaan . Tulos näkyi sitten roskakorissa .Pitäis ostaa uudet sukat .

Isän päivä

Otso Kautto
TYTTÖ TULI!

Tytär : Millä tavalla miehet joilla on tyttäriä on toisenlaisia.
Isä :Ne pysyy nuorina. Poika siirtää miehen seuraavaan sukupolveen. Siitä alkaa vanhuus. Tyttö on hurmattava poikamaisin keinoin. Eikä tyttö voi ottaa isänsä paikkaa, ei toteuttaa isänsä unelmia. Siksi isän on jaksettava ajaa yhä kauemmas, kaivettava yhä syvempää, kiivettävä yhä korkeammalle…

Naiseksi kasvavan - tai kasvaneen - tyttären ja isän suhde on näytelmän keskiössä.Näytelmä tutkii koskettavasti, ja välillä varsin suorasukaisesti niitä hämmennyksen, pelonsekaisen arkuuden ja rakkauden tuntoja, joita tyttären aikuistuminen isässä herättää.Rakenteeltaan Tyttö tuli! on jotain novellikokoelman, road-movien ja maisemakuvan väliltä. Minne matka? Isät ja Tyttäret tien päällä! Mihin Isät ja Tyttäret ovat matkalla? Eikä pidä unohtaa Isä-Jumalaa ja Jeesuslikkaa...Näytelmän kirjoittajalla on neljä tytärtä. Näytelmä on täysin fiktiivinen.
-Otso Kautto-Rooleissa: Ville Keskilä, Marjaana Maijala, Kasperi Nordman, Jukka-Pekka Palo, Leena Pöysti, Marja Salo.

Tytär : Mä rakastan sua ihan valtavasti isä, ja ihailen ja kunnioitan. Mä en tiedä voinko mä koskaan löytää miestä joka olisi sun veroinen.
Isä :Enhän mä ole mikään.
Tytär :Sä olet isä.

Tämän näytelmä oli tarkoitettu isälle ja tyttärelle - eli nuorimmaiselleni ja hänen isälleen . Isä ei päässyt , olisi kyllä pitänyt.Isän itsetuntoa nostattava tarina , joskin paikoin aika hurja .Marja Salo raisuna kolmetoistavuotiaana oli juuri sellainen tytär , joka laittaa isät piinapenkkiin .Katsojia naurattaa , tämä äiti onnitteli itseään , että murkkuikä on kohdallaan ohi !

Näyttelijöiden roolisuoritukset herättävät kunnioitusta ; lähinnä Ville Keskilän roollihahmon puheosuudet olivat muistamisen pienoisia ihmeitä .Tuntui , ettei mikään lause juurikaan anna vinkkiä seuraavaan . Katsomisen arvoinen näytelmä.

Frazier Park

Kaliforniassa kadonnut suomalaisyrittäjä löytyi kuolleena
Keskiviikko 4.11.2009 klo 09.14
Kaksi teiniä törmäsi tiistaina kävelyretkellään yli viikon kateissa olleen Jukka Hellstenin ruumiiseen. Tässä jutussa myös:# # d a t a # # - - > -->
Poliisi on tunnistanut lahdenpoukamasta löytyneen ruumiin olevan Jukka Hellsten, 42. Poliisin mukaan Hellstenin kuolema on epäilyttävä, eikä kuolinsyy ole vielä selvillä.
Hellstenin kehossa on vammoja, jotka ovat syntyneet ehkä putoamisen tai murhan seurauksena. Tutkijoiden mukaan Hellstenin ruumis oli ollut lahdenpoukamassa päivän tai kaksi.
Hellstenin löytäneet teinit olivat kävelemässä tiistaiaamuna Yhdysvaltain aikaa Cuddy Creekillä Frazier Parkissa, kun he törmäsivät Hellstenin ruumiiseen. Nuoret raportoivat karmeasta löydöstään saman tien vain noin 150 metrin päässä sijaitsevaan sheriffin toimistoon.

Joka paikkaan meitä suomalaisia riittää !Vuorten ympäröimä pieni kaupunki on nyt kuuluisa muutenkin kuin vain vanhimpani asuinpaikkana !Tuskin siellä montaa murhaa vuosikymmenessä sattuu ja nyt käveli tyttäreni paikan ohi , jossa SUOMALAINEN oli ojan pohjalla!Tulipa sheriffille hommia , tuskin tuossa turvallisessa ympäristössä muuta hommaa on ollutkaan tähän asti kuin seurata vastapäiseen postiin tulijoita ja nostaa komea hattu tervehdykseksi .

Se on sitten Kaamos.

Olen taas kokenut uutta , on viety tavaraa kirpputorille !!Jos minulle oli "tavarataivas" landella, niin nyt se varsinainen taivas löytyi ! Ihminen on käsittämätön , ostaa uutta ja hukkuu vanhaan ! Hyvä asia tässäkin lienee, että jos joku todella tarvitsee pois laittamaamme , niin ei se ainakaan hintaan kaadu . Ja loput myydään Lastenlinnan hyväksi .Tunnen itseni ihan armeliaaksi hyväntekijäksi .Tyttären tavarat ja vaatteet ovat ihan eri vuosikymmeneltä kuin minun , mutta ehkä katselija tuntee nostalgiaa kohdatessaan rekkimme , menihän Anopin muinoiset lakit ennenkuin ennätin hintalapun laittaa !Kokemus tämäkin .

Ensilumi satoi yön aikaan ja aamu "valkeni " hiukan valkeampana kuin eilen .Tuiskutti poikittain , mutta pienen lenkin onnistuimme kuitenkin tekemään .Se on sitten talvivaatteiden aika taas koittanut , tukkoista touhua .

Uskallanko sanoa...

Siinä se on .Pablo Picasson yksi työ Ateneumin suurnäyttelystä , jota olimme Mummin kanssa katsomassa tänään .Tungosta tai edes pientä jonoa ei ollut ja kuviakin sai katsella ihan rauhassa. Mummi jaksoi katsoa joka ikisen kuvan , minä olisin jo ohittanut kevyemmällä katselemisella muutaman , mutta ei .
En ole ehdoton Picasson taiteen ihailija .Monesta työstä uskaltaisin sanoa , että "koska nimi on Picasso , tuokin hätäisesti vedetty viiva maksaa hunajaa ja tuo luonnostelma paperin kulmaan on omaisuuden arvoinen !" Monen työn kohdalla taiteilija itse on varmaan virnistänyt partaansa kansan hehkuttaessa kankaalle vetäistyn värin ja viivan muotoa , saatikka sitten ne pelti -ja puutyöt -tuskinpa kovin tosissaan on moisia kyhäelmiä tehnyt .Nyt -valaistuina -ne saattavat näyttää mainioilta -mutta tuliaislahjana naapurin puutarhaan , -olisi ollut mukava olla kärpäsenä katossa silloin ! Toki on paljon josta pidän ja hyvin paljon , jota arvostan ja osaan toki huomata , että taiteilija Picassao on ihan oikea taitelija .En minä kiellä , enkä voisikaan .Mutta ihan kaikki ei ole taidetta ,vaikka olisi taiteilijan kädestä lähtenyt .Siinä minusta on purnaamisen paikka....

tavallinen maanantai

Mökiltä haalittu seitkytluvun suomenlipun sininen toppis keikkuu väljänä miehen harteilla.Taas huomaa , miten taloudellista on olla hukkaamatta vanhaa....

Pikkupakkanen on irrottanut jo lehden puusta ja pudottanut sen Tokoinlahden puiston nurmelle .Kaunista .Kuten puistokin .Kaupunginteatteri istuu paikalleen kuin hansikas käteen .Toista on uusi uljas Musiikkitalo ! Kiasman suunnalta katsottuna kaikki on hyvin ,

Auroran huvilan puolelta se tukkii maamme ykköstalon , Eduskuntatalon , ja tekee paikasta ahtaan.

Tunkee itsensä liian pieneen tilaan.

Kummallista tonttipolitiikkaa, tilaa olisi , mutta kelle se muka kuuluu ?!

Mukava päivä tänään.Bridgessä noudatin hiukan liikaa sääntöjä , liika varovaisuus tekee pelin tylsänpuoleiseksi .Eikä edes varmaksi voittajaksi.

Mökkinaapurimme poika on kirjoittanut evakkotaipaleista vihkosen , jonka hän lähetti minulle luettavaksi. Toki jo kouluaikana huomasin suuren eron rannikon ja Jyväskylän välillä, mutta oli järkytys lukea elämästä samalta ajalta keskisen Suomen maaseudulta .Ei sähköä , vettä , ei tietä , ei työtä . Monilapsisen perheen mökkipahanen kuin Ryysyrannasta konsanaan . Hirsinen , yksi-ikkunainen , katto vinossa , ovi vintallaan.Siitä lähdit lapsi kainalossa kävelemään pellonpiennarta etsimään yösijaa ja työtä.Nuorelle äidille se löytyi Järvenniemestä , joka oli vauras talo ja majoitti pienen perheen sekä ison määrän evakoita.Vauraus tuona aikana tuntui tarkoittavan maan muuttamista viinaan .Järveniemi kirottiin ja juotiin .Mielenkiintoista , outoa luettavaa.Tappoja ja murhiakin on tapahtunut joka polvessa.Jatkuuko kirous ,miten lie?

Outoja kohtaamisia

! Olen Kaisa. Radiossa esiinnyin ensimmäisen kerran jo alle kymmenvuotiaana. Silloin se radiokärpänen puri ja siitä lähtien teinkin siskoni kanssa kotikonstein erilaisia äänityksiä, mm. fiktiivisiä presidenttiehdokashaastatteluja.
Olen myös muusikko ja olenkin kiertänyt saksofonini ja lukuisten bändien kanssa Suomen lisäksi ympäri maailmaa. Viimeksi tuli keikkailtua Japanissa. Musiikki nielee lähes kaiken ajan, mikä radiotyöltä jää. Harrastuksiksi voi laskea vapaa-ajalla matkustelun, maailman merillä sukeltelun ja astanga-joogan.

Ravintola Cobacabanassa oli "viiskymppiset."Kuubalaisen musiikin ilta , itse sankari on suuri fani ja innokas pianossa ja soittaa parissakin kokoonpanossa ."Advokat"-orkesteri soitteli pehmeää melodista musaa , vanhanmallista , "Bye bye blackbird " , "Misty " .Sellaista ,herkkää kuunneltavaa . Nostalgista , sillä saksofonissa oli nuorimmaiseni luokkatoveri .Olo oli kuin musaluokan bileissä , silloin he soittelivat ja laulelivat yhdessä .Näin sukupolvet sekoilevat .Loppuilta olisikin mennyt Big Bandin kanssa , kuuntelin tunnin , nautin , mutta korvat tykkäsivät toista . Oli muutenkin kovin nostalgista , sillä jalassa hehkuivat punaiset piikkarit , joilla sipsuttaminen metroon ja kotiin sai illan tuntumaan kaksinverroin juhlalta.



Kuulen teidän kysyvän: mitä on olla väri? Väri on silmän kosketus, kuuron musiikki, sana pimeydessä.

Galleria JohanS.:ssa on nuoren naisen näyttely . Värikylläisiä , elämäiloisia maalauksia.Nimi on tulevaisuuden nimi -Alina Sinivaara .Hänkin nuorimmaiseni lapsuudenystäviä , hevostyttö .

Nostalgiaa tämäkin :visiiteerasin vanhimpani luokkatoverin kotona noutamassa Amerikantuliaiset (kiitos ).Vanhat kotikulmat ,tutun oloiset ,vaan ei enää haikeat .Tyytyväisenä potkiskelin miehen kanssa vaahteranlehtiä kasaan Töölönlahden reitillä , haravoikoon muut nyt välillä.

Sulosointuja

Vasta 21-vuotias Nadine Sierra on jo kokenut esiintyjä. Floridan osavaltiossa varttunut laulajatar osallistui 14-vuotiaana Palm Beach Opera’s young artist -koulutukseen ja debytoi lavalla kaksi vuotta myöhemmin. Hänen merkittävimpiä esiintymisiään on vuonna 2004 National Public Radiossa kuultu Puccinin O mio babbino caro. Tulkinta sai aikaan kohua, ja YouTubeen ladattu esityksen taltiointi on katsottu 11 700 kertaa. Nuori laulaja hionee upeaa tekniikkaansa jatkossakin, mutta hänellä on jo nyt jotain, mitä ei voi oppia: vakuuttava lavasäteily ja säihkyvät silmät, valloittava hymy sekä maneerittomat eleet.

Tänäänkin oli upea ilta .Konsertissa laulanut Nadine lauloi yleisön sydämeen . Ääni helisi ja solisi kuin raikas vuoripuro .Tyttö oli nuori ja raikas , kapellimestari kasvanut musiikkiin kuin vain brasilialainen voi .Dvorakin sinfonia no 9 hellitteli ainakin minua lyyrisillä melodioillaan .Yleisö taputti railakkaasti ja Mummi oli tyytyväinen ,kun ensin vedottuaan väsymykseen , kieltäytyi , sitten virkistyi ja tuli toisiin ajatuksiin ja lähti mukaan.Tuota upeaa ääntä olisin suonut miehen kuulevan , mutta vielä ei ole menon aika.

Olen opetellut valokuva-albumin tekoa ja nyt se taitaa sujua.Ellei sitten taas katoa ,kuten eilen , koneen uumeniin .On tämä vallan ihme vehje.