Vappulapsi ja simaa...

Yksi rusina suuhun , toinen pulloon ,Vappu tulossa ja siman valmistus meneillään ! Perinteiset , ainakin tuon "Vappulapsen "

iän mittaiset viskipullot tuovat sen tunnelman , joka juoman nauttimiseen nykyisin kuuluu .Tätä "vanhojen pullojen " käyttöä Pikkumies hiukan ihmettelee , varsinkin kun niitä ei jaella Papalle , pelossa , etteivät liiku takaisin ! Ja kukapa enää jaksaa moista juomaa nauttia sen verran , että saa hyllyynsä uuden viskipullon  ensi vuoden simaa varten !Onneksi Mummin kaapista löytyi korvaavat pullot tähän tarkoitukseen ja nyt niitä koristaa Pikkumiehen tekemä etiketti , kaksi Papalle ja yksi Äidille , se kun ei sokeria halua !Nyt saa Vappu tulla ilmoilla millä tykkää , tippaleivät kaupasta ja ilmapallot naapurista !

 Kun luonto alkaa vihertää ja maa tuoksua keväältä , on ihan pakko päästä metsään !Sellaista luonnontilaista umpimetsää en enää pääse kokemaan , mutta aika lähellä sentään oltiin , kun kiertelimme Viikin luonnonpuistossa .Muistoja  ja kaihoa , kuten tuo kaatunut kuusivanhus .Meilläkin maalla oli suuri ja mahtava kuusi , joka sitten kerran rysähti .Se oli suurempi kuin tuo vieressä oleva ,ja oksien tikkaat ulottuivat melkein taivaaseen , alimmat tunkeutuivat syvälle multaan , se oli luonnon komea taideteos ! Kävin sitä kuvaamassa ja ihailemassa . Sitten eräänä päivänä kuulin moottorisahan äänen  ja mitä näin ! Siellä ne kaksi miestäni sahasivat oksia poikki , manasivat kuusipuun kovuutta -ja pilasivat taideteokseni !Kauneus on katsojan silmässä , kaikilla sitä silmää ei löydy , olen äkäinen vieläkin moisesta kauneuden tuhlaamisesta !Luin eilisen lehteni , sentään jotain ainutkertaista koin :Viikissä on "sammakkolampi " , jossa ruskosammakot parittelevat vain yhden viikon ajan .Niitä oli kymmeniä , koko lampi kupli ja sain kameraani muutaman hieno otoksen .Luulin jo , että valokuvaamiseni into on väljehtynyt , mutta eipä siihen tarvittu kuin metsä , jokunen hetki  ja pitkä putki .Kännykamerat sai unohtaa sillä hetkellä , niillä ei saa itselle edes "kuvaajan tunnelmaa " , mikä on iso osa kuvaamisen nautinnosta .Kuvia siis taas kertyi , ehkä katselen niitä sitten kun olen "se oikein vanha " , enkä enää metsään jaksa haaveillakaan ...

Haaveilemaan jäi tuokin koira , kun sen isäntä ja emäntä ravasivat Herttoniemen kallion portaissa , reppu jäi vahdittavaksi , hyvin hän tehtävänsä hoiti .Samoin mies , kiipesi portaat ylös ja tuli alaskin terveenä .

 Hetkittäin tulee tunnelma , että nyt pitää nähdä, mentävä käymään ,kuulemaan uutiset .Kummityttäreni äiti ja nuorimmaiseni kummi asuun kotonaan , voi hyvin entiseen verrattuna. Iloisena otti meidät vastaan .Siinä jutellessa ja lasten kuulumisia kertoillessa hän näytti Hesarin sivun , joka oli kummallisella tavalla jäänyt minulta huomaamatta :koko sivun aukeama "Ajattaren historiasta "."Tämä on minun elämänpolkuni " sanoi ja niinhän se on ,hän oli Rouva Ajatar ja kummityttöni oli Prinsessa Ajatar , aikana , jolloin takki oli vielä suurikin sijoitus , minkistä puhumattakaan !Maailma muuttuu , "Ajatar on Forumissa , Forumissa Mannerheimintiellä , auki joka...." ,Hyvä että kävimme .

Pääsiäinen on ohi , mutta meillä se jatkuu , sillä kun kerran laitan jotain esille ,niin mies tottuu ja sitten sitä ei saa ottaa pois ! Kukat onneksi kuolee aikanaan , mutta pääsiäisvirpomiset , puput ja kananpojat poistuu vähitellen ,kuin huomaamatta .Nyt on enää maljakossa olevat ...ja kohtahan on Vappu ja pääsen serpentiineihin ja ilmapalloihin !
Puut kukkivat , linnut laulaa , ruoho kasvaa , kansa nauttii kevään ihmeestä !Eikä sen tuloa estä edes notkahdus pikkupakkaseen....Minäkin hehkutan , vaikka kuljen mustat lasit silmillä särkylääkkeiden voimin. Kohta aurinko nousee taivaan laelle nopeaan ja lakkaa kairaamasta reikää silmiini ...kevään pitkä valoisa aika  ja ei nukuta.

Kävimme katsomassa upean ranskalaisen elokuvan , nimi ei nyt pärähdä päähän , joku "Puutarha " se oli .Siitä innostuneena menimme katsomaan "Rivien välissä " , ranskalainen ja yleensä niin takuuvarma Juliette Binoche . Satuimme yhtä aikaa mummukerhon kanssa edulliseen  maanantai-näytökseen , siellä systeri ohjasi mummuja riviin eikä nähnyt muita ympärillään .Niinpä mies ilmoitti , et kyllä nyt huutele  ,vaan istut niin kuin ei olisikaan ! En siis huudellut , mutta seurasin mielenkiinnolla elokuvan etenemistä ,tunnelmaa katsojien joukossa , sillä kyseinen elokuva oli varsinaista tykitystä ! Kieli oli ranska , nopeus oli kiitettävä , jos halusi lukea tekstin ,ei ennättänyt seurata kuvaa !Ja päinvastoin .Aihekin oli "opettavainen " , kuva ja puhe vilisi tietotekniikan uutuuksia , twitteriä ja pikseleitä . Selväksi tuli , että nyt on jo ranskalaisillakin  kiire ja hoppu ...

Sitaatti : " Minua jännitti , miten ratkaisuuni suhtaudutaan , koska minulle  tasa-arvo ja naisen mahdollisuudet politiikassa ovat tärkeitä . Olen saanut tässä mielessä paljon  35-vuotiaana perheenäitinä .Jotenkin minulle kirkastui se, että todellista tasa-arvoa on se , että voin myös sanoa ei ."

Kapteeni Marvel

Nyt  täytyy aloittaa tällä ! "Kapteeni Marvel " on tämän sankarin esi-isä , jotenkin nimi tuntuu  tutulta nuoruudesta ??! Itse en varmaan ole lukenut , mutta ehkä lapset ?! Näin se menee : Olin Naisliiton kokouksessa ideoimassa montaa hyvää ja muutamaa huonoa  , kukonlaulun aikaan kun alkoi , niin se sitten myös loppui aikaan , jolloin mies oli odottamassa leffakokemusta Tennispalatsissa . Päiväsaikaan tarjolla oli teinielokuva koulumaailmasta ja -toinen äitinsä kadottaneen pojan elämästä ryhmäkodissa , näin kerrottiin...siihen siis , kuvien perusteella poika oli oikein söpö.  Kiireessä  lueskelin lippua,  ISENSE-salissa ja ovella tökättiin käteen lasit . Siis 3 D elokuva . Hienosti alkoi , mutta jatko olikin sitten varsinainen kokemus , jota mummo ja Vaari eivät ennen olleet kokeneetkaan !Superman , taikuutta ja rumaakin rumempia örkkejä , pahiksia .  Vaari oli närkästynyt, mutta Mummoa nauratti moinen tutustuminen nykylapsen örkkimaailmaan silmille tulevine taisteluineen , nauratti vielä kävellessä kotiinpäin upeassa kesälämmössä ja auringonpaahteessa .Jonkin sortin huumorillakin elokuva oli luotu ja loppu olikin sitten pelkkää tunteilua , Mummolle tuli tippa silmään . Ihan hyvä vahinkoleffa .

Miellä on uusia kotieläimiä , taisivat muuttaa meille vuosi sitten ja ovat sen jälkeen hyvin viihtyneet .Jauhokoisa on nimeltään , noin sentin mittainen ja aika sitkeä tapettava ! Näkkileivät ovat kadonneet , jauhot ovat aina olleetkin tiiviissä lasipurkissa ,ehkä murot vielä lähtee..on imuroitu ja pesty , myrkytetty ei vielä .Eipä nuo juuri haittaa,  läpsitään ,jos kiinni saadaan  ja Pikkumies on siinäkin asiassa paras .Ehkä  joku päivä ne päättää muuttaa   , onhan talossa vanhoja ilmastointiputkia , joita pitkin lennellä ...joku vihjaisi , että sieltä ne ovat tulleetkin ...mene ja tiedä .

Tästä menee aasinsilta kahvihetkeen ,joka nautittiin meillä hyvän päivällisen jälkeen SIVOPLEEssä .En tosin kerskaillut lemmikeilläni , jollain olisi voinut jäädä pulla syömättä , vaikka se oli ostettu Kanniston kuuluisasta leipomosta...hyvää pullaa . Istunnon jälkeen koikkelehdimme Hämeentien rakennustöiden seassa, hyvin äänekäs ja mutkallinen kokemus , mutta kokemus kuitenkin !Kaikki on otettava vastaan , mitä tässä iässä tarjotaan  ja KOKO-jazz-klubi tarjosi jazzia .Ilta oli pianopainotteinen , puhaltimia odottelimme pitkälle iltaan , mutta eipä vielä saapunut yksikään . Kiva kuitenkin  katsella, kun aina joku hyppäsi pianoon , näpytteli joitain sointuja ja sitten mukaan liittyi rummut ja basso , laulajakin .Kadehdittava taito .
Kulttuuria on ollut tarjolla runsain mitoin , lauantaina oltiin katsomassa "Anna Karenina "  balettia .  Elävää esitystä on aina mukava seurata , mutta tällä kertaa tämä ei suuremmin ihastuttanut , huolimatta upeista puvuista  ja näyttävästä näyttämöasetuksesta .Jäi tunne , että esitystä ei ollut hiottu tarpeeksi, varsinkin pääosan miehet tanssivat koukkuisin polvin ja loikkivat , sen sijaan että olisivat suurin liikkein hypänneet .

Outoa taidettakin on koettu  sekä Kiasmassa että Taidehallissa .Kiasmaan en Pikkumiestä vie rumia kuvia katsomaan , mutta Taidehallin rautalangat ja kivenmurikat voisivat tulevaa taiteilijaa kiinnostaa , rakennetaanhan Kruunuvuorenrantaa vimmatusti ! Sieltä voisi löytyä materiaalia Pikkumiehen omiin sovellutuksiin , joita Papan kanssa sitten väännellä mutkalle .
Oma taiteenlajinsa näyttää olevan "Muovinkierrätys " , ehkä teemalla "koritele roskiksesi yli menevillä pussukoilla !Toimii hyvin , on toiminut jo toista viikkoa...Sitä harrastaa yhä enenevä joukko vihreitä eko-ihmisiä , uskomatonta on vain se muovin määrä , minkä ihmiset kodeissaan käyttää ...
Ja taas aasinsiltana Rautatientorin kukkaistutuksiin ...uskomatonta , miten muuten sottainen kulkija antaa kukkien kukkia rauhassa !Tuota näkyä katsellessa sitä alkaa uskoa suomalaisen oppivan kansainvälisiä tapoja ,ehkä sen myötä jotain muutakin tarttuu mukaan .Näin Vaalien jälkeen on hyvä toivoa sopua ja hyvää eloa kaikkien kanssa  , rodusta ja väristä riippumatta.
Hain Pikkumiehen koulusta ja autossa kysäisin , mitä kouluun kuului. "Henna on sairaana ja meillä on sijainen ." "Onko se kivakin ?" Hiljaisuuden jälkeen kuului takapenkiltä puuskahdus :" Miksi ne aina kysyy olenko minä espanjalainen !Minullahan on vihreänkeltaiset silmät, tiikerin silmät !" Siinä sitten tuli keskusteltua ihmisten erilaisuudesta .Millaisia ihmisiä asuu eri maissa , millaisia heistä tulee , kun he muuttavat toiseen maahan ja saavat lapsia , kun äiti on kiinalainen ja isä intiaani , niin siitä voi tulla jotain muuta kuin vaalea ja sinisilmäinen ! Että mummikin oli nuorena mustatukkainen ja Italiassa tai Espanjassa mummia luultiin italialaiseksi tai espanjalaiseksi , että Tasi-täti on naimisissa  miehen kanssa , jonka isovaari oli intiaani ...."Vau , ihanko totta ?! " Ja sitä kaveri jäi sitten miettimään ...Siinä koulussa on värit ja kasvot monenlaisia , ehkä erilaisuudet selvennetään ..
Hesankin kevät on jo aluillaan .Terassit ovat täyttyneet tuoppinsa ääressä istujista , aurinko on kuivattanut nurmikot istumakelpoisiksi ja Tokoinlahden  ulkoilmapalvojat ovat löytäneet puistonsa. Pensaiden silmut ovat puhjenneet, peipponen on laulanut jo viikon .  Kohta on  kesä .

Kevät keikkuu ja tulee.

 

Entisestä naapurista oli vieraita ! Maalaiselämä on pitänyt porukan nuorena , eipä juuri mikään ollut muuttunut ! Mökkiä laajennetaan , puita kaadetaan , kuoritaan ,rakennetaan ja täytetään haloilla , sitten istutaan takan lämmössä järven tyyntä pintaa katsellen .Kuulostaa hyvin nostalgiselta ja sitähän se on , vaikkakin joku Mikkelin kulttuuritarjonta ei kovin houkuttelevalta kuulosta ---happamia sanoi kettu ...Oli kyllä mukava tavata ja tarpeenkin , tulipahan pyyhittyä pölyt kristalleista ...ja tarjottua Sveitsin tuliaiset , kiitos Leea !

Kevät tulee keikkuen , katusiivous on käynnissä .Kuravesiä väistellen  tuli tuumattua , että eipä enää tarvita tuollaistakaan letkurullaa , tuskin enää edes jaksaisikaan , sen verran painava ja hankala käsiteltävä se oli , mutta puhdasta tuli !Kaikkea sitä on omistanutkin, joskus miettii , jotta aika kallista elämää omakotielo on ollut , tavaraa paljon muutaman vuoden ja sitten toivot , että joku huolisi ja veisi pois !Elokuvia katsellessa usein ihmettelen , kuinka amerikkalaiset aikuiset lapset palaavat lapsuudenkotiinsa  omiin lapsuudenaikaisiin huoneisiinsa, penkovat kaappeja ja laatikoita etsien , missä on se ja se ! Kuva esiintyy sen verran monessa elokuvassa , että jossain määrin sen täytyy olla tapa perhe-elämässä.. mietin vain , jotta missä polvessa se traditio katkeaa ..Oishan se mukavaa , kun voisi kaiken aina säilyttää ...ja joku sen hoitaisi . No , tuolla naapurilla on kohta sama ongelma edessään...tyttärenpojat ei tavaraa rakasta .

Pikkumiehellä on vielä aikaa keräillä rompetta , pistellä kepin paloja  taskuunsa ja loihtia paperisilpusta komeita perhosia , kevät on sinnekin tullut .Kaverilla on vaihe , että "et sitten ota kuvaa " , sama vaihe näyttää tarttuvan .Mutta kun on nopea ,niin jotain sentään kameraankin osuu ! Pikkumies makasi Mummilan lattialla kännykkäänsä ramplaten , nousi ylös ja katsoi hämmästyneenä :"Mummi , miten teillä on NÄIN pölyistä ! " Ja olihan se totta , mustat farkut olivat pienten pölyhiukkasten peitossa , pölyä siis . Tästä muistui mieleen Anoppila , siisti ja järjestyksen koti . Esikoinen oli konttausiässä , äitinsä kurillisesti laittoi vitivalkoiset potkuhousut lapselle  ja arvaahan sen , minkä väriset ne olivat hetken kuluttua ! Ei tainnut Anoppi vähään aikaan moitiskella miniän huonosti opittua siivoustaitoa !Hyi minua !

Laiskaksi on mennyt , kännykkä hoitaa kameran virkaa ,vaikka luonto on parhaassa kuvauskunnossa !Albiinosorsakin on tullut , se uiskentelee jo kolmatta kevättä tuossa rannassa , on nähtävästi onnistuneesti päässyt sulautumaan joukkoon .Joutsenpariskunta rakentelee pesää , kaulat kääntyvät yhtä aikaa puolelta toiselle ,korret siirtyvät ja laskevat .Olisi ollut ison kameran paikka , nyt kuva jää vain mieleen muistoksi .Oikeastaan kaiken olen kuvannut , nämäkin kuvat , nyt vain muistutan itseäni , että olipa kerran lande , kevät ja linnunlaulu ...ja nuorempi minä .

Kinnusen Pintti oli mainio luettava , sitä mietti koko ajan , miten hän ylläpitää mielenkiintoa  sanomatta oikeastaan yhtään mitään .Mutta niin vaan luin  ja pidin . Pulkkisen kirja oli surullinen, mainitaan helläksi ja viisaaksi , mutta vasta parilla viimeisellä sivulla tuon määritelmän voisi kertoa ! Siihen asti tarina oli mielestäni elämästä , jossa tasa-arvo on korotetusti esillä, jossa kumpikaan ei ole tottunut antamaan omastaan vähääkään periksi ja siinä tilanteessa lapsi on se , joka yrittää tasapainoilla  vanhempien rakkauden välissä . Kertoja on minä ja se on luokiteltu kirjailijan omaksi tarinaksi , mikä on helppo uskoa , sen verran omakohtaiselta kokemukselta teksti tuntuu .Murheellinen nykyajan tarina.