Utelias tytär ja Luovutettu Karjala

 Helsingissä porataan ja koputellaan joka puolella , meilläkin taas. Parveke aukeaa sopivasti korttelipihalle , hieno juttu tuumin muuttaessani . Nyt korttelin kaikki talot ovat tulleet ikään , jossa on paljon korjaamisen tarvetta , muutosta toimistosta asunnoiksi , ikkunoita uusiksi .Lojuin sängyllä parvekkeen ovi selällään ja haistelin kevättä .Kädessäni oli herkkä kirja ,Juuli Niemi " Et kävele yksin " .Hirveä kiviporan meteli ja seinärappinkien pudottelu  muistuttivat ajasta , jolloin asuimme suuressa omakotitalossa , neljä soitinta ja jokaisella eri nuotit  ja minä olin opetellut sulkemaan korvani  ja keskittymään espanjan kielen saloihin .Se taito oli tallessa , kun lueskelin viisitoista vuotiaiden Adan ja Egzonin  kompasteluista rakkauden  ensipoluilla . Kirjan alussa olin epäileväinen lukemisestani , sitten juuri Egzonin kertoma voitti puolelleen , luin loppuun ja alun sitten uudelleen .Kaunista , hiukan surumielistä kerrontaa kahden kulttuurin erilaisuudesta .Monta asiaa oli suomessa syntyneen  Egzonin mielestä väärin omassa perheessään , mieleen painui pojan ihmetys vanhempien haluttomuudesta sopeutua uuteen kotimaahan , kun vanhaan ei kuitenkaan ollut paluuta .Surullista .

En pidä kevään kirkkaudesta , joten lenkille lähtö siirtyi illan suuhun , pilvisempään hetkeen . Tokoinlahden jäät ovat osin kadonneet , vesilinnut  sukivat höyheniään , sorsatkin pulahtivat umpisukkeluksiin ja viipyivät veden alla kunnon tovin , sitä ihmettelin !Kummia tekoja kevät saa aikaan , puolisukeltajasta täyssukeltaja ! Ja Yhteenottoja isompien lintujen kanssa , hauskaa seurattavaa.

Varma kevään merkki on pikavisiitti Kasvitieteellisen puutarhaan , joko sinivuokot ovat ihailtavina ! Vielä ei sinistä näkynyt , mutta keltainen Talventähti kukki iloisesti mullan keskellä .Ilahdutti . Puutarha on kokenut muutoksia sekin ja syystä tai toisesta "Kuninkaan linnaan " on tehty uudet portaat , oisko kohta uusi valittava Pormestari saamassa uuden kodin , jonne nousta portaita pitkin hesalaisia hallitsemaan !!? Nyt pitää olla tarkkana , kenet sinne halutaan...ja kohtahan on Aprillipäivä...

Kirkonkirjat voivat olla suuria hämmästyksen aiheita ! Niitä tässä tutkin ja ihmeekseni huomaan , että 102 vuotiaan elämä on kuin Enni Mustosen kirjasta , aiheita löytyisi , mielikuvitus lähtee liikkeelle !Tytär on uteliaampi kuin äitinsä konsanaan ja uteliaisuus ruokkii tiedonhakuun , lähtösivuina "Luovutettu Karjala ".Siinä tämä ylikirkas kevään aika taitaa kuluakin ....

Mälkki koulutti taas

 

Ja Susanna Mälkki jatkaa ranskakalaista teemaansa ---haluaa kaaren teoksesta toiseen .Minulle jo riittäisi , vaikka yllättävän monelle se kelpasi , Musiikkitalon sali oli liki loppuunmyyty ! Joko suomalaiset ovat tavattoman valistunutta kansaa tai sitten suorana äänitetty ( ehkä kuvattukin ?!) lähetys teki tehtävänsä , halun näyttäytyä mukana minäkin ! Häijy kun olen , niin kallistun mieluusti jälkimmäisen puolelle , sillä en luultavasti suurestikaan erehdy , jos teos on luokassa "keisarin -uudet- vaatteet "!  Kuitenkin oli mukava kerrankin kuunnella orkesteria , joka oli koolla satapäisenä , siinä yksi hyvä syy .Piano houkutti tietysti , mutta se hävisi jonnekin metelin keskelle , sitä ei juurikaan erikseen jäänyt kuuntelemaan. Sitten siellä esiteltiin uusi soitin :sähköinen ONDES MARTENOT !Pirunviulua muistuttava vehje , jota yksi kuulija hissijonossa  sanoi :"Ai se , joka istui siellä pulpetin takana ja mölisi ?"Että en minä ihan yksin näissä mielipiteissäni ole  .Mies kyllä löysi musiikista "uskonnollisen sävyn "....johtuiko siitä , että minun  ja vieressä istujan oli vaimennettava korvat sormenpäillä ..

 

Sirpa Tabet ja "Onnen kauppaa " .Aihe oli sijoitettu nykyaikaan , asuntokauppaan , petollisiin ystäviin ja isoon rahaan .Dekkari siis. Harppimalla etenin , liikaa kuvioita ja niiden selityksiä , mutta kierrokset Eiran nurkilla houkutti jatkamaan .  Outi Pakkanen , ikuinen suosikkini .Dekkaristi hänkin  , mutta enimmin tarinaa ihmissuhteista   , tutuista nurkista Punavuoresta Lapinlahteen -ja odotuksesta , että kuka ja koska , sillä Anna Laine ilmaantuu kuvioon vasta loppumetreillä ! Tiukan murhamysteerin kannattajat , älkää tarttuko kirjaan, tämä ei ole teitä varten !

Ateneumissa on Upea Tuulikki Pietilän näyttely !Minua viehättivät  kaupunkikuvat  , minkä arkkitehdin maailma hänessä menettikään ! Ehkä hän olisi ilman Tovea yltänyt yhtä korkealle kuin veljensä , jota en veljeksi tiedostanut , kun kuvia katselin !






 Kivuliasta katseltavaa oli yksityisen miehen , jonka nimen olen unohtanut , Ateneumille lahjoittama kokoelma , joka sisälsi yli 2000 teosta , joista seinille on nyt koottu niistä 400.Työstä kävi senkin kokoelman katseleminen ! Joukossa oli monenlaista , hyvää ja vähemmän hyvää . Museokortin omistajana aion mennä uudelleen , yhdellä katsomisella ei kumpaakaan näyttelyä näe .

Traviata

 

Vieläkin se soi päässäni , ihana Traviatan musiikki ! Olimme mies sekä minä kokemassa Met Operan encore esitystä Kino palatsissa  ja suorastaan leijuimme kotia kohti ! Musiikki on kaikkinensa kaunista , laulajat maailman huippua , joten sen enemmän en kehua voi ! Violettana oli bulgarialainen , Sveitsissä kotia pitävä sopraano , joka vei miehenikin sydämen mennessään ! Upea , kirkkaasti soliseva ääni !Esitys oli niukka lavasteinen , nykyaikaan asetettu . Miehet komeita ja lauluiltaan tietysti nautittavia . Ainoa , mikä eroaa elävästä esityksestä , on suomalainen vaisu vastaanotto ! Koko sali oli hiirenhiljaa ,nautiskeli , mutta ei meillä osata taputtaa , kun kohde on valkokankaalla !  Olisihan se luonut tunnelmaa, kuten muinoin Abbojen elokuvassa , siellä taputukset raikui ! Oopperayleisö on hillittyä , elokuvissakin .




Tytär toi äidilleen lapsen farkut , kaksin kappalein .Polvesta puhki , muuten uudet ja tyylikkäät . Pitäisi korjata . Nykymuksujen farkut on niin kapeat , että jos vielä tuosta kaventuu , lahje ei mahdu koneen jalkaan !Tiukkaa teki nytkin , mutta onnistuin !! Enää on ongelmana saada kaveri pöksyjen käyttäjäksi , se ei ollenkaan ole taattu juttu ! Mieli teki laittaa punainen sydän polviin , kuten omille aikoinani ....en rohjennut  .



Naamassa Anna hehkuttaa legojen lajittelusta , minä en uskalla koskea kaverin rakennelmiin palikan vertaa , heti tulee sanomista , että "otit tuosta tuon pois ja nyt se ei ole sama !" Varovasti liikutellaan, en edes pölyimuria uskalla lähelle tuoda , puhaltelen posket lommolla , jotta pöly hiukan kaikkoaisi !On se vähän kärsinyt , täytyy myöntää , mutta ehkä saan huomenna anteeksi kuitenkin ..ja ainahan voin laitta sekoilun Vaarin tiliin ...

Ei mitään suurta kirjallisuutta , mutta jo pelkästään kunnioituksesta uutteraa kirjailijaa kohtaan , luin kirjan , joka on Arhipan 38 dekkari Naantalista ja Turusta . Samat poliisit ovat mukana ja murhiakin tulee mukavasti , siistejä ja toisella korvalla mainittuina , tutkinta , asiat ja henkilöiden elämät jatkuvat rauhallisella kerronnalla .Ei suuria tunteita , eikä suuria traumoja , mukavaa vaihteeksi .

Kirkasta kevättä

 Sesse Koivisto kirjoitti aikoinaan kiehtovia juttuja elämästään Korkeasaaressa  , niitä luin sekä itselleni että tyttärilleni , meitä kaikkia kiehtoivat leijonanpennut olohuoneessa ja apinanpojat keittiövarkaina .Mukavaa elämää  , jolle  näyttää tulleen  jatkoa seikkailussa , muun muassa safarioppaana Afrikassa ja Intiassa jopa parinkymmenen vuoden ajan ! Täytyy etsiä Kirjastosta noiden aikojen kirjoituksia .Nyt nappasin käteeni kirjan Kulosaaren huvilasta , kuvittelin sen kertovan Sesse Koiviston elämästä huvilassaan , mutta luettuani sen , en ole ihan varma .Kadehdittava tarina kuitenkin kolmen sukupolven elämästä rapistuvasta huvilasta , elämästä , joka uuden ajan ja uusien vaatimusten vuoksi sitten lopulta tyystin hajoaa .Ja huvila jää lahoamaan Kulosaareen .Niin kuin niin moni kaunis vanha huvila muuallakin rannikkomaisemassa, rahaa ei ole kunnostamiseen .Tulevien sukupolvien onneksi valokuva sentään kertoo , miten täällä ennen elettiin ja mielikuvitus pitää huolen lopuista .

Tänä hieman  sekasortoisena  aikana tartuin Riku Korhosen kirjaan " Emme enää usko pahan ".Tarinan juoni on Eeron vaimonryöstö , jolla hän aikoo paikata arkiseksi käynyttä liittoaan .Arkisia ovat kirjan muutkin henkilöt ja heidän tarinansa , jotenkin en heihin jaksanut paneutua , heillä ei ollut oikeita ongelmia , vain Eeron mielikuvat tuottivat kummajaisia  .Korhosen kieltä on kehuttu ja kaunistahan se enimmin on . Mutta ylenmääräinen ,luettelomainen kuvaus ympäristöstä , luonnosta , maastosta , kukkasista ja taivaanrannan väreistä sai minut melkein tukehtumaan .Johtuiko elämäntilanteestani , mutta tällä kerta näin .
 Ja taas meillä porataan ! Uskomattoman osaamaton taloyhtiö pihan vastapäisellä laidalla ! Viime kesänä siellä tehtiin julkisivuprojekti , nyt siellä korjataan ikkunoita ! Ja eihän se sisältä käsin onnistunutkaan , vaan nyt on talo paketissa ja pauke jatkuu ! Tarkkana pitäisi olla remppaa suunnitellessa !

Hyvästä hoidosta ja suunnittelusta käy esimerkki "vanhoja koteja kierrellessä " -ajelussa , jossa tietysti ensimmäiseksi osuimme vanhaan Louhelaan ! Siellä asuimme vanhimman tyttären ollessa kolme vuotias , tuossa toisen kerroksen parvekkeen huoneistossa .Asunto oli minulle korruptioasunto , sillä talo kuului Puolimatkalle  ja sain sen , kun piirsin heille ohi työajan !Moisesta olen ylpeästi aina kertonut , että pikkurikkeeseen olen minäkin aikanani osallistunut , nythän ei edes kahvikuppia leivoksen kera saane ottaa vastaan ! Louhela oli siihen aikaan muutaman talon lähiö ja päättyi tuon talon edessä olevan Louhelan toriin . Retkellä kävin lähimetsässä jonkinlaisen purontapaisen rannalla ja tyttäreni ensi kosketukset "villiin " luontoon tapahtuivat juuri Louhelan metsissä . Se kaikki on nyt takanpäin , sinivuokot ja metsät on runneltu , kerrostalot vallanneet alueet .Myös lapsenhoito oli helppoa , yläkerrasta löytyi nuori äiti , joka halusi oman lapsen seuraksi meidän tyttären ! Eipä ollut siihen aikaan tarjolla Päiväkotia , onneksi , sillä tuo kotihoito oli parasta hoitoa työssä käyvän äidin ja opiskelevan isän kannalta .Ja aivan varmasti myös lapsen .



Mummoilu  osui tällä kertaa joka vuotiseen Lastenkonserttiin , joka pidettiin Musiikkitalossa . Tahtipuikko oli kadonnut ja sitä etsittiin  suurella joukolla ja hartaasti ! Meidänkin penkistä kuului huolestunut ääni , että "miten se nyt johtaa ,kun se puikko on varastettu ?!"Löytyi se lopulta ja kaikki hyvin , varsinkin kun muskarikaveri sattui istumaan takana olevalla penkillä !!