Musta talvi

 
 
 


Mitä voi tehdä lapsen kanssa , kun on talvi ja ei ole lunta ?! Ulos on mentävä , happea saatava . Siispä kävellen , rattaat mukaan  , varmaan valintaan , Tropicarioon . Käärmeet , liskot ja kilpikonnat kiinnostavat ja vielä kun osuimme kahden yli seitsemän metriä pitkien ja tukin paksuisten pythonien ruokinta-aikaan  , viihtyminen oli taattu .  Hoitaja on meille tuttu jo entisiltä kerroilta ja Pikkumies sai sisäpiiritietoa  mun muassa ruokinnasta , joka näille otuksille oli pari pupua ."Pupua ?" kysyi kaveri ja sanoi sitten ahaa ja jäi seuraamaan herkuttelua .Punakorvakilpikonnat ovat myös suosikkeja , täällä niitä ei ole kuin kaksi , meillä , äitinsä lapsuusaikana , meillä uiskenteli akvaariossa moisia kuusi kappaletta ! Brasiliasta pienen markan kokoisina tuotuina , mutta  vuosien varrella suureksi kasvaneita. Konnat saivat sitten äkkilähdön erään elänlääkäriksi hinkuvan poikaystävän kirveestä . Kävely kotiinpäin oli tuulinen  ,kaveri nukahti rattaisiin   , joten minä otin happihyppyjä , vaikka ratikka meni ihan vierestä .

Seuraavana päivänä sitten olin äänetön .Yskin ja köhisin , aloin viettää  aikaani sisätiloissa .Kolme päivää meni  yötamineissa , moista ei ole tapahtunut sitten syöpäni jälkeen ! Hyvä juttu siinä oli , että tuli liimattua valokuvat lehtiin, luettua pari kolme kirjaa , joista tosin tuon  "Rakkauden hirviön "  neljä ja puolisataa sivua loppua kohden selailin , kirja ei ollut mieleiseni .Hesarin kirjallisuuspalkinto sille on myönnetty , sujuvaahan tuo on .Sujuvaa selostusta pieleen menneestä lahjakkuudesta  ja sekoilusta elämänkoulussa .Äidin tavoittelusta "tavalliseen elämään "? Enemmän minusta äidin tavallisen elämän sekoilusta uskonnolliseen kurjimukseen , juuri sen tavallisen hyvän elämän halveksimiseen .Ehkä täytyy lainata uudelleen ja lukea tarkemmin loppuosa , nyt se on palautettava kirjastoon , joku muukin on sen tilannut.

Mankell on aina  luettava , vaikkakin tämä viimeiseksi jäänyt kirja ei minusta yllä edellisten tasolle . Ja Arhippa nyt on nostalginen luettava , Naantalissa ja Turussa murhia on tehty jo peräti 37 vuonna ! Pieni kaupunki tuo Naantali , kohta siellä on ihmiskato jos murhat vielä jatkuu , Turussa niitä taitaa vielä sentään riittää .

Musta talvi jatkuu , joten menimme Pikkumiehen kanssa elokuviin , piirrettyjä  , "Tenavat " katsomaan . Oli kuulemma uusi tuttavuus tämä Jaska Jokunen ja Snoopi  , iso sali ja iso kangas , pimeää ja kova ääni , kaveri laittoi kädet korville alkukuvien aikana ! Eväinä oli tikkari (äidin luvalla ) ja pillimehu , jonka hän sitten joi siltä istumalta . No , pissahätähän siitä seurasi ! Kiireesti vessaan , lippu unohtui takin taskuun ja vessan ovissa on koodi ! Onneksi lipunraastaja oli lähellä ja aukaisi helpotuslaitoksen oven . Sitten ostamaan popcorneja , kun eväät loppuivat ja ihmettelemään , miten päästä saliin , kun ovet on kiinni ! Apu löytyi heti myyjän soittamana samaiselta lippurepijältä , hyvin hoitivat asiakkaansa .Loppuleffa menikin sitten ihan vain katsoessa , mikä oli kai elokuvan tarkoituskin .Kun sitten lopulta sain aulassa kaverille vaatteet päälle , ei tullut mieleenkään lähteä Vaarin kanssa kahville ja taas riisumaan ja pukemaan , tällä pukemisella hypättiin ratikkaan ja puiston kautta kotiin kahville .Usein mietin , oliko se helpompaa ennen ?!

 

Bridgen peluuta olen laajentanut kerran kuussa tapahtuvaan "Ladies Bridgeen " , jossa on mukana todella hyviä pelaajia .Kynnys lähteä mukaan on ollut jonkinmoinen  , mutta ihan turhaan epäröin , pärjäsimme parini kanssa suuresta joukosta yli puolen  välin  . Olimme tyytyväisiä .

101- vuotias jättää syömisiä väliin , ei ole nälkä ja ei tykkää ja ei halua . Saan asiasta kunnon kinastelun aikaan , sillä 101 -vuotias ei mielipidettään vaihda ! Hän on syönyt  joka päivä ja ilta , vaikka kaapissa seisoo samat ruuat  kuin viikko aiemminkin .Ruokarumba on jonkinmoinen  , vanhat pois ,uutta tilalle , lasku näyttää , että mummu syö hyvin .....

ystävänpäivää

Kasvi on ALOE VERA , kaktus ,  ja kasvaa  kuumassa erämaassa ,muun muassa Texasissa.  FOREVER on firma , joka tuottaa tästä kasvista hyviä tuotteita , niitä sitten myydään kotiesittelyissä , kuten meillä .Idea kasvoi nuorimman ystävän toivomisesta harjoitteluporukkaa  ja saihan hän sitä ! Innokkaita naisia oli alun perin ilmoittautunut kymmenen , mutta joku sairastui ja joku ei muuten päässyt , joten jäätiin seitsemään .Eipä huusholliini olisi kunnolla enempää mahtunutkaan  .Mutta ensin Sirkku aukaisi shampanjapullon ja nälkäiset tarttuivat juustotarjottimeen , ja nekin , jotka eivät nälkäisiä olleet , nauttivat hyvillä mielin keskimmäisen Sveitsin tulijaisista .
 Evalla oli mukana kaikki rekvisiitta pesuvateja myöten .Jalat ja kädet tuli hoideltua samalla , kun pää imi itseensä tietoa  , mihin kaikkeen tuo ja tämä tuote soveltuu .Jalat pesuvadissa koitti sitten kahvin aika ja se nautittiin kristallilaseista , kahvilla maustettu Bristol Creme ja sekin tuliainen Sveitsin lennoilta. Hyvää oli , kiitos !

Melkein pesuvadista kävi Pikkumiehenkin ulkoleikit , purot juoksivat pitkin pihaa , vain se tulitikkulaiva unohtui ! Tosin vain Mummin mielestä , Pikkumiehelle riitti puuhaa vettä lapioidessa ja lätäkössä istumisessa  , kivaa sekin .

Onneksi on vielä ihmisiä , jotka soittavat ja tulevat erikseen kutsumatta , jotka luottavat siihen , että ovat tervetulleita vaikka maailman toiselta laidalta ! Me saimme yllätysvieraat Hong Kongista ,. Puhelin soi ja möreä ääni kysyi  :"Auntee Vanamo ? Here is Arthur ! " Tuntui uskomattomalta kuunnella matalaa tummaa miehen ääntä , kun olin nähnyt kaverin pienenä poikana ! Siinä sitten meni kaksi päivää  seurustellessa , kuvia katsellen (niitähän minulla riittää ) ja vanhoja muistellen .Nuori pari tykkäsi , että Helsinki on kaunis  ja ei sitä lunta tarvita , tulee turhan kylmä .Jollain erikoislipulla he matkustelivat  ja niinhän siinä kävi , että Finnair oli töpännyt jotain , eivätkä he mahtuneet lentoonsa! Yhtiö maksoi hotellin yhdeksi yöksi ja varasi paikan Pekingiin menevään koneeseen seuraavana päivänä .Kyllä se nuorille reissaajille kelpasi , saivat yhden päivän lisää ja uuden kaupungin reissuunsa ! Valoisa  moderni pari , meillä oli mukavaa , toivottavasti heilläkin .


 Anja Snellmannin -  Kaurasena minä hänet aina muistan - uusin kirja "Antautuminen  " on työläs luettava . Listoja listojen perään , mutta tavallaan myös nopea luettava , sillä luvut ovat lyhyitä kommentin omaisia tutkielmia omasta olosta juuri sillä hetkellä .Olen nyt siinä vaiheessa , kun hän on jo saavuttanut hyvää kirjoillaan , mutta ei vieläkään sovellu kuuluisuuden tuomaan julkisuuteen . Ihmettelen , kuinka kirjailija on voinut olla noin estoinen ,ihan mörkömäisen hankala !Ehkä se juuri on mahdollistanut kirjoittamisen , hänen kirjansahan eivät ole mitään ilonleimahduksia , vaan usein pahan olon purkauksia .Niin tämäkin , ellei loppua kohden tapahdu valaistumista.

Tänään on Ystävänpäivä .Kymmenelle koneettomalle digiavuttomalle  lähetin kortin , postia on hyvä kannattaa , se kun uhkaa lopettaa koko kirjeiden jakelun ! Ei kai edes sellainen ole laillistakaan ?! Pari minuuttia on vielä aikaa toivotella HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ !

Naisten ääniä

Susanna Mälkki johti  Kaupunginorkesterin konserttia tiukasti ja  kulmikkaasti tahtia lyöden .Toiset tykkää , minä en . Pidän enemmän pehmeämmästä tyylistä , jossa kädet ja koko vartalo laulavat musiikin laineilla . Luultavasti Malkin sotaisa tyyli haluaa myös johtaa kaltaisiaan teoksia , kuten nyt kuultu Friedrich Cerhan  (minulle tuntematon suuruus ) Sellokonsertto , teos , joka nostatti kylmät väreet iholle ja kiristi hampaita ! Mieleen tuli elokuva " Varkaitten paratiisi " , siellä The Cat peltikatolla ja poliisit alhaalla ... Alku ja loppu vanhanaikaisine musiikkeineen olikin sitten hermoja korjaava kokemus .

Lauantain Naisliiton vuotuinen seminaari Kaisaniemessä lohikeittoineen on meikäläiselle ihan liian aikainen hetki niin tuhdin lounaan nauttimiseen , mutta sivistävää tietoa voi vastaanottaa hyvinkin , kun julistajat ovat mielenkiintoisia . Naisten äänioikeuden leviämisestä kertoi Tampereen professori Irma Sulkunen , asia , joka nyt suomalaisille on tuttua juttua . "Taiteileva tutkija Saara Särmä kohahdutti reippaasti eläkeiässä  olevaa kuulijakuntaa jutuilla "Patriarkkaalipaskasta " ja Rosa meriläisen virkkaamasta "Vaginamyssystä "!Saara puhui vuolaasti netin käytöstä , Facebookista , Twitteristä  ja Some-palvelujen autuudesta , niitähän tämä  nelikymppisten polvi sujuvasti käyttää .Esitelmän vika oli taas kerran kuulijoiden iso ikä , suuri osa heistä oli ihan pihalla koko sanastosta ja mitä se pitää sisällään ! Saaran ja Rosan sivusto "Anna mennä " saikin monen kohdalla mennä...heille esitelmät pitää tuoda paperilla ja mikrofonilla , mikä sekin  takkuili häpeällisesti .
Kirjailija Kirsti Manninen (Enni Mustonen ) oli vikkelä esitelmöitsijä , hän laittoi naisten kehityksen mummosta tähän päivään  mainiolla tavalla ikään kuin listaan  tyylillä "Kenen isoäiti pesi pyykkiä keittopadassa , miten äiti pesi pyykkinsä  jne , juttua neljässä polvessa . Kehitys on ollut huimaa.
Itse jouduin taas kerran avaamaan suuni ja kommentoimaan kyselyyn lähettämääni vastausta . Tuollainen äkkinäinen kommentoiminen ei ihan ole minua , hiukan pitäisi saada vastaustaan miettiä , vaikka rimakauhua en nykyisin tunnustakaan .

Keskimmäinen tuli halpalipulla  Pikkumiestä(kin ) katsomaan  , hyvä niin , sillä nuorimmainen oli viikonloppukursseilla. Lumet ovat Hesasta menneet , pihassa velloo kura  hitusen lumen seurana. hektinen kaveri on paras viedä ulos höyryä päästämään  ja kun minä ehdotin haalarin pukemista , tuumasi Pikkumies :" Kuka nyt tällaisella ilmalla ulos menee !" Kuka lie tokaissut , lämpimän maan Papa luultavasti ! Ulos nyt kuitenkin mentiin, otettiin vettä mukaan ja siitä sitten kuravelliä keittämään ! Joka muksulla tuo leikki on ollut hyvin suosittu ja mummi kiittää kurahousujen keksijää .

Grishamin "Vuori " oli epämiellyttävä  lukukokemus ihmisen ahneudesta ja luonnon pilaamisesta .Taisin siitä jo kertoillakin, aihe kestää toisenkin kertomisen .Yellow Creek Amerikan Caroliinojen reunoilla oli osa tämän hiilikaivosyhtiöiden " vuorenhuippujen niistämisistä " tuhoista , joita jossain päin maailmaa olen nähnyt käytettävän ihan oikeana keinona tuottaa hiiltä ! Missä , en muista , mutta jostain tuo juttu on kimmokkeensa saanut .Amerikoissa se ei taida olla , luonnonsuojelualueet informoivat .

Tämä Sandbackan kirja tuli tietooni vanhimman tyttären lukuhetkestä , hän ilmoitti minun lahjoneen häntä tällä teoksella , jota en tuntenut .Tilasin kirjan ja nyt luin ja hyvin mielelläni  , tosin loppu oli surullinen . Kirjan todenperäisistä henkilöistä ei kerrota , mutta netistä  tuolla nimellä löytyi yksi Ellen llewellyn ! Nimi on sen verran harvinainen , että mietityttää kovasti .

Nimeke: ELLEN LLEWELLYN

Tekijä: Sandbacka, Carola

Klikkaa jättääksesi arvostelu teoksesta ELLEN LLEWELLYN.

Haluatko lainata tämän teoksen?

Kohderyhmä: Aikuiset

Vinkin antoi: Elli

Ellen Llewellyn, kelttiläistä syntyperää ja kuparinpunaiset hiukset. Tulee pikkutyttönä Tukholmasta sisarensa Fridan perheeseen Suomeen, Tampereelle.

Seuraa kolmisensataa sivua varakkaan suomenruotsalaisperheen sukuhistoriaa, hyvin naisellisin silmin: vaatteita, käsitöitä, kukkia, puutarhaa, kosijoita. Raskaitakin asioita eteen tulee,  Tampere vuonna 1918, vanhan suvun rahat hupenevat, omaisuus on pakon edessä myytävä.
Kirjan henkilöt ovat sekoitus kansainvälisyyttä ja kotiseutua, Tamperetta ja ruoveteläistä meijeriä. Suvun juuret ovat kaukana, nimet vieraskielisiä. Laulajatar Elvira opiskelee Euroopassa ja matkustelee laajasti Amerikkaa myöten.

Alussa vain palvelijat ovat suomalaisia: Selma, Tyyne, Lahtinen. Ajan myötä suomalaisuus alkaa yhä enemmän saada sijaa.

1995 –ehdolla Finlandia palkintoon .

In 2013 Ellen was nominated " New Englands Best " Fine Artist of the year... tekstiä netistä..

 

On Helmikuu ja talven pitäisi olla kauneimmillaan ! Kuten se oli ennen , kauan sitten ...